Kesken unien herääminen on monelle ongelma, ja syy saattaa löytyä unipsykologiasta tai jopa kansanperinteestä.
Hyvä yöunet ovat ehto sille, että voimme toimia ja tehdä päivittäiset askareemme hyvin. Kuitenkin yhä useampi kertoo kärsivänsä uniongelmista tai väsymyksestä arjessaan.
Moni uskoo, että vain aikaisin sänkyyn meneminen takaa hyvät yöunet. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, ja he saattavat silti huomata heräilevänsä keskellä yötä etenkin 3–5 aikaan aamulla.
Tämä voi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kuten väsymystä etenkin sellaisille ihmisille, joilla on muutenkin vaikeuksia saada laadukasta unta.
Mutta miksi juuri 3–5 aikaan herääminen on yleistä? Kyse ei ole pelkästä yhteensattumasta vaan yleistyneestä trendistä. Aika kello 3–5 välillä kutsutaan ”suden hetkeksi”. Tällä tarkoitetaan sitä aikaa vuorokaudesta, jolloin ihmisen uskotaan olevan haavoittuvimmillaan.
Suden hetki
Termi tuli tutuksi Ingman Bergmanin kauhuelokuvasta Vargtimmen eli Suden hetki.
”Tunnit yön ja aamunkoiton välissä… kun useimmat meistä kuolevat, nukkuvat syvää unta, kun painajaiset ovat toden tuntuisia. Se on hetki, jolloin tuska piinaa unettomia ja jolloin aaveet ja demonit ovat voimakkaimmillaan. Suden hetki on myös aikaa, jolloin useimmat vauvat syntyvät,” Bergman perustelee.
Skandinaavisen kulttuurin tutkimuksen professorin Birgitta Steeneen mukaan Bergam inspiroitui nimeämään elokuvansa ruotsalaisen kansanuskon takia, sillä kansanusko nimenomaan kutsuu 3–5 aamuyöstä nimityksellä Suden hetki.
Ruotsalainen kansanperinne kertoo Bergmanin tapaan suden hetken olevan aikaa, jolloin niin kuollaan kuin synnytään eniten. Myös muut kansat kuten antiikin roomalaiset ovat tunnistaneet tavalla tai toisella suden hetken tai sitä vastaavasta ilmiön olemassaolon.
Suden hetkeä nimitetään magiassa ja kansanperinteessä myös paholaisen hetkeksi tai noituuden hetkeksi. Kansanperinne uskoo myös, että suden hetkellä sudet todella saalistavat, ja yöllä helposti torkahtava, heimoaan vahtiva vartija on helppo kohde sudelle.
Tieteellinen näkökulma
Mytologian, taikuuden ja kansanperinteen lisäksi suden hetkellä tapahtuu myös tieteellisesti kiinnostavia ja todellisia asioita.
Niille meistä, jotka pystyvät nukkua tavanomaisesti, suden hetki on aikaa, jolloin olemme syvässä unessa. Kuitenkin he, jotka heräilevät suden hetkellä, saattavat kokea ajanjakson erittäin ahdistavaksi.
Suden hetken aikana vietämme myös paljon aikaa vilkeunessa, jolloin alitajunta on aktiivisimmillaan. Tällöin näemme muun muassa unia, ja outojen unien herättelemänä olo saatakin olla omituinen.
Elimistön vuorokausirytmi seuraa myös useimmiten luonnostaan auringon laskua ja nousua. Tämä tarkoittaa myös sitä, että öisin – eli myös suden hetkellä – kehon lämpötila, verenpaine ja ruoansulatus hidastuvat. Keho on siis aamuyöstä levon tilassa.
On tavanomaista heräillä kevyesti ja nukahtaa uudestaan yön aikana, mutta herääminen ilman, että saa nopeasti unenpäästä kiinni voi aiheuttaa turhautumista tai jopa ahdistusta asiasta. Jos huomaa itsensä jatkuvasti heräämässä 3–5 aikaan yöllä, voi kokea olonsa haavoittuvaiseksi juuri suden hetken takia.
On mielenkiintoista, kuinka eri kansat kautta aikain ovat tunnistaneet ilmiön, jolle on löydetty ainakin teoreettisesti nyt tieteellisiä selityksiä. Maailma on kuitenkin täynnä ihmeellisiä asioita, joita nykyihminen ei ole vielä ratkaissut tai oppinut kunnolla ymmärtämään.
Oli kyse sitten kansanperinteestä, taikauskosta tai unirytmistä, suden hetki on monen tunnistama, elämään vaikuttava ja todellinen ilmiö.
