Venäjän viimeisimmät teot liittyen Baltian maihin ovat herättäneet huolta asiantuntijoiden keskuudessa, jotka uskovat Kremlin herättelevän jälleen henkiin tuttua strategiaa.
Ukrainan entinen sisäministeriön neuvonantaja Anton Heraštšenko varoittaa, että Moskovan viime aikainen retoriikkaa Latviaa, Liettuaa ja Viroa kohtaan on syytä ottaa vakavasti.
Asiantuntija uskoo Kremlin valmistautuvan haastamaan Baltian maissa sen, miten ne kohtelevat venäjänkielisiä vähemmistöjään. Heraštšenkon mukaan tilanne on seuraa tuttua kaavaa, joka on nähty myös aiemmissa konflikteissa.
Tuore varoitus nousi esiin Venäjän jatkaessa pullistelua asevoimillaan sekä suoritettua hiljattain muun muassa ohjuskokeita, joita ylistettiin niin maan mediassa kuin Kremlin virkamiesten toimesta.
Kriitikot näkevät tutun kaavan
Heraštšenko nosti huolensa asiasta esiin pikaviestipalvelu X:ssä sen jälkeen, kun julkisuuteen nousi tieto Venäjän aikeista turvautua kansainväliseen lakiin liittyen venäjänkielisten asukkaiden kohteluun Latviassa, Liettuassa ja Virossa.
Heraštšenkon mukaan Moskova yrittää jälleen kerran luottaa syrjintään, kielirajoitteisiin sekä ”russofobiaan” liittyvään retoriikkaan.
– Moskovan retoriikkaan on tavallista ja tuttua: ”kielikieltoja”, ”russofobiaa”, sekä ”toisinajattelijoiden vainoa”, Heraštšenko kirjoittaa.
Hänen mukaansa Kreml haluaa maalata neuvotteluista ja kansainvälisistä valituksista tehottoman kuvan ennen kuin se eskaloi painetta muiden kanavien kautta.
Heraštšenko ei kuitenkaan usko, että laillinen argumentti olisi maan lopullinen tai oikea päämäärä. Sen sijaan hän väittää prosessin auttavan luomaan poliittisen narratiivin, jota Kreml voi myöhemmin käyttää oikeutuksena voimakeinoille.
Vertauksia Georgiaan ja Ukrainaan
Entinen kansanedustaja ja sisäministerin neuvonantaja nostaa väitteidensä tueksi esiin Venäjän toiminnan ennen vuoden 2008 sotaa Georgian kanssa.
Moskova väitti tuolloin vuosien ajan etnisten venäläisten ja venäjänkielisten yhteisöjen olevan jatkuvan uhan alla Etelä-Ossetian ja Abkhazian alueilla. Myöhemmin Venäjä käytti maan kansalaisten suojelemista oikeutuksena sotilaalliselle väliintulolle.
Heraštšenko sanoo samanlaisia viestejä ilmestyneen myös ennen Krimin valtaamista vuonna 2014, jonka jälkeen Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa.
Asiantuntija nostaa myös esiin uuden lain, jonka presidentti Vladimir Putin hiljattain allekirjoitti ja hyväksyi.
Tietojen mukaan lakiuudistus sallisi Venäjän käyttää asevoimiaan ulkomailla suojellakseen Venäjän kansalaisia sellaisten oikeusjärjestelmien vainoilta, joiden valtaa Moskova ei tunnusta.
– Miten uskomaton sattuma: kaksi askelta yhdessä päivässä – oikeudellinen vaatimus ja laajennettu laillinen hyväksyntä voiman käytölle, virallistettuna yhtä aikaa, Heraštšenko kirjoitti.
NATO suojaa Baltian maita
Huolista riippumatta Latvia, Liettua ja Viro eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisessa tilanteessa kuin aikaisemmat maat, joihin Venäjä on käyttänyt samaa taktiikkaa.
Kaikki kolme Baltian maata ovat sekä NATO:n että Euroopan unionin jäsenmaita. Kumpaakin näistä pidetään vahvana suojana.
Kaikesta tästä huolimatta Heraštšenko varoittaa, että Kreml saattaa yrittää luoda epävarmuutta synnyttääkseen pitkään jatkuvan kiistan maissa asuvien venäjää puhuvien ihmisten keskuudessa.
– NATO-jäsenyys on kuitenkin yhä suurin este Moskovan toimille, Heraštšenko toteaa.
LUE MYÖS:
- Putin teki ”jättimäisen mokan” – professorilta tyly arvio
- Vladimir Putinin terveydentila puhuttaa: kävely kiinnitti huomion
