Norjan kruununprinsessa Mette-Marit kotiutettiin sairaalasta noin viikko sitten keuhkosiirron jälkeen. Nyt kokenut ylilääkäri kertoo, miten Mette-Maritin elämä muuttuu leikkauksen myötä, ja miksi edessä olevat ensimmäiset viikot ovat tärkeitä.
Norjan kruununprinsessa Mette-Marit sai uudet keuhkot kesäkuussa tehdyssä leikkauksessa. Rikshospitalet sairaalassa tehdyn leikkauksen kerrotaan sujuneen hyvin, mutta Mette-Maritin oli jäätävä sairaalaan tarkkailtavaksi.
Lopulta heinäkuun 14. päivänä hovi tiedotti, että kruununprinsessa oli kotiutettu noin kuukautta operaation jälkeen.
Vaikka kotiinpaluu merkitsee isoa askelta, ei prinsessan arkielämä tule olemaan samanlaista kuin ennen. Hänen on syötävä säännöllisesti lääkkeitä, käytävä jatkotutkimuksissa, kuntoiltava sekä suojeltava itseään erilaisilta infektioilta.
Ylilääkärin painavat sanat
Göteborgissa Ruotsissa sijaitsevan Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalaan ylilääkäri Jesper Magnusson on erikoistunut keuhkosiirtoihin. Norjalaisen TV2 -kanavan haastattelussa ylilääkäri kertoo operaatiossa olevan päämääränä aina se, että potilas saisi paremman elämän kuin aiemmin keuhkosairautensa kanssa.
– Päämäärä on, että potilas saa paremman elämän kuin keuhkosairautta sairastaessaan, mutta elämä ei kuitenkaan koskaan ole samanlaista kuin ennen sairautta.
Useiden viikkojen jatkuvan seurannan jälkeen kruununprinsessa Mette-Marit jatkaa nyt kuntoutumistaan kotona. Magnussonin mukaan monet potilaat näkevät kotiin pääsyn isona ja pitkään odotettuna käännekohtana.
– Se tuntuu todennäköisesti vapaudelta, kun pääsee eroon letkuista, hoitajista ja lääkäreistä, jotka ovat olleet ympärilläsi koko ajan. Jatkuva tarkkailu on ehdottoman tärkeää sairaalassa, mutta monet potilaista voivat paremmin päästessään viimein taas kotiin.
Riski on yhä korkea
Oslon yliopistollisen sairaalan mukaan potilaat viettävät noin neljäviikkoa keuhko-osastolla leikkauksen jälkeen, mikäli operaatio on sujunut toivotulla tavalla.
Onnistuneen leikkauksen jälkeen potilas voi saada takaisin normaalin keuhkojen toiminnan, joka taas johtaa normaalin arkielämän palautumiseen. Sairaala kuitenkin painottaa, että vakavia komplikaatioita voi ilmetä itse leikkauksen aikana tai sen jälkeen.
Etenkin ensimmäinen jakso siirrännäisen jälkeen on hyvin haavoittuvaista aikaa. Kehon immuunijärjestelmä saattaa hyökätä uutta elintä vastaan ja lääkitys voi tehdä potilaasta alttiimman erilaisille infektioille.
– Ensimmäisen vuoden aikana on akuutti riski sille, että keho alkaa hylkiä elintä. Sitä riskiä voi minimoida syömällä lääkkeet säännöllisesti ja käymällä sovituissa lääkärintarkastuksissa, Magnusson kertoo.
Ylilääkärin mukaan keuhkosiirrännäisen saaneen potilaan elämä vaatiikin selviä ja tiukkoja rutiineja. Lääkkeet on otettava tiettyyn aikaan ja säännöllinen fyysinen aktiivisuus on tärkeää, jotta keho saa takaisin lihakset, jotka ovat surkastuneet sairauden aikana.
Näin ollen kruununprinsessa Mette-Marit ei tule suorittamaan mitään virallisia edustustehtäviä kuntoutumisensa aikana. Seuraavien kuukausien ajan hän keskittyy vain kuntoutukseen ja vointinsa seurantaan.
Rikshospitalet sairaalan mukaan menee todennäköisesti noin vuosi ennen kuin kruununprinsessan terveydentila saavuttaa tasaisemman pisteen.
Kiitti ”elämän lahjasta”
Sairaalasta kotiutumisensa yhteydessä kruununprinsessa jakoi painavia sanoja tilanteesta, jonka oli kokenut.
– Olen syvästi kiitollinen. Ihan ensimmäisenä haluaisin kiittää kaikkia, jotka ovat elinluovuttajia, kruununprinsessa sanoi hovin tiedotteessa.
Hän sanoo elinluovutuksen olleen lahja, joka muutti hänen elämänsä.
– Se oli minulle elämän lahja eivätkä sanat riitä kuvailemaan, kuinka kiitollinen ja nöyrä olen tämän ansiosta.
Mette-Marit kiitteli myös perhettään, lääkäreitä, kirurgeja, hoitajia, fysioterapeutteja ja kaikkia muita, jotka olivat auttaneet ja tukeneet häntä raskaan sairauden aikana. Hän välitti erityistervehdyksen muille ihmisille, jotka elävät keuhkofibroosin kanssa.
– Haluan välittää erityisterveiset muille keuhkofibroosia sairastaville ystävilleni. Olette olleet poikkeuksellisia ystäviä elämäni yhden vaativimmista vaiheista aikana. Elämä fibroosin kanssa ei sovi heikoimmille ja minä ajattelen joka päivä sitä, kuinka vahvoja te olette.
Oslon yliopistollisen sairaalan mukaan maassa tehdään vuosittain noin 30 keuhkojensiirtoa. Vuotta operaation jälkeen noin 85-90 prosenttia potilaista on vielä elossa. Viiden vuoden jälkeen selviytymisluku on noin 70-75 prosenttia.
LUE LISÄÄ:
