Putinin painajainen käymässä toteen: asiantuntijalta synkkä arvio

Vladimir Putinin pahin painajainen on käymässä toteen Venäjän valtion talousongelmien myötä, asiantuntijat toteavat tuoreessa raportissa, joka on nyt herättänyt paljon huomiota.
– Ukrainan sodan ensimmäisten neljän vuoden aikana Venäjän talous on osoittautunut kestävämmäksi kuin moni olisi uskonut, mutta nyt puskurit on käytetty loppuun, Kiel instituutin johtaja Moritz Schularick toteaa Kiel Instituutin raportissa.

Venäjä on käynyt jo yli neljä vuotta täysimittaista hyökkäyssotaa Ukrainassa. Samaan aikaan maan sisällä kutienkin kuohuu ja tilanteen uskotaan asiantuntijoiden mukaan pian saavuttavan lakipisteensä.

Saksalaisen Kiel Institute for World Economy -järjestön julkaisemassa Kiel Report -raportissa taloustieteen asiantuntijat varoittavat nyt presidentti Vladimir Putinin pahimman painajaisen olevan käymässä toteen.

Sota on tullut jatkuvasti lähemmäs tavallisten venäläisten arkea, kun Ukraina on kevään ja alkukesän aikana suorittanut useita drooni-iskuja muun muassa Pietarin alueella. Droonit ovat aiheuttaneet huolia myös Suomessa, jonne niitä on harhautunut kevään aikana useamman kerran.

Torstaina 18. kesäkuuta Ukraina iski jälleen kerran Moskovan lähellä sijaitsevaan öljynjalostamoon, joka on kriittinen osa maan polttoaineinfrastruktuuria. Aiemmin tällä viikolla laitos jouduttiin jo sulkemaan kertaalleen iskun takia.

Vladimir Putinin painajainen toteutumassa Venäjällä

Business Insider -lehden mukaan Venäjän taloustilanne onkin kulissien takana paljon suuremmissa ongelmissa, kuin mitä Kreml haluaisi myöntää. Tilannetta voidaan kuvailla painajaismaiseksi presidentti Vladimir Putinin osalta.

11. kesäkuuta julkaistussa Kiel raportissa taloustieteen asiantuntijat kertovat Moskovan tuhlanneen jo nyt lähes kaikki maan talousvarat ja varoittavat Venäjän talouden olevan lähestymässä ”loppupistettä”.

– Ukrainan sodan ensimmäisten neljän vuoden aikana Venäjän talous on osoittautunut kestävämmäksi kuin moni olisi uskonut, mutta nyt puskurit on käytetty loppuun, Kiel instituutin johtaja Moritz Schularick toteaa raportissa.

Schularickin mukaan Venäjän talouden perusta on rapissut huomattavalla tavalla ja maa on jo käyttänyt lähes kaikki valtion puskuriksi kerryttämät varat ylijäämäkausilta. Raportissa nostetaan esiin rahavirtojen romahdus öljyn ja kaasun kohdalla sekä laajalle levinnyt työvoimapula.

Talousasiantuntijan tyly arvio

Pelkästään vuoden 2026 ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Venäjän tulot öljy- ja kaasukaupasta ovat romahtaneet 45 prosentilla viime vuoteen verrattuna.

– Kasvu on pysähtynyt ja maan riippuvuus Kiinasta on tullut entistä selkeämmäksi. Samaan aikaan Persianlahden sotatoimien aiheuttama öljyn hinnan nousun fiskaalinen vaikutus on jäämässä todennäköisesti vain tilapäiseksi, Schularick sanoo.

Länsivaltioiden asettamien pakotteiden myötä Venäjä on joutunut turvautumaan entistä isompaan osaan Kiinalaisia valmistajia niin teknologian, työkoneiden kuin elektroniikankin osalta. Yhteistyö ei kuitenkaan ole aina helppoa, sillä monet kiinalaiset pankit ovat epäröineet venäläisten maksujen kanssa peläten niiden johtavan ongelmiin pakotteiden takia.

Länsimaille avautumassa ainutlaatuinen mahdollisuus

Kiel Instituutin raportin mukaan Venäjän ulkomaankauppa on jo nyt vajonnut alhaisimpiin lukuihin yli 15 vuoteen ja ison osan tavallisen kansan markkinoista olevan täysin pysähdyksissä. Venäjän valtion sijoitusrahaston arvo on asiantuntijoiden mukaan kutistunut sodan alun 6,5% osuudesta bruttokansantuotteesta nyt vain 1,8% huhtikuussa 2026.

Samaan aikaan maan julkisen talouden alijäämä on jo nyt ylittänyt Venäjän hallituksen asettaman tavoitteen vuodelle 2026 – emmekä ole vielä edes vuoden puolivälissä.

Saksalaisten taloustutkijoiden mukaan Venäjän öljyyn ja kaasuun sidottu varallisuus on edelleen maan tärkein tekijä sen kyvyssä rahoittaa Ukrainan sotaa. Tästä johtuen tutkijat uskovatkin länsivaltiolla olevan nyt ainutlaatuinen mahdollisuus asettaa painetta Moskovalla entistä tiukempien sanktioiden sekä tuonti- ja vientirajoitusten muodossa.

LUE MYÖS:

 

Lue lisää aiheesta...