Uniapnea on yllättävän yleinen, mutta usein alidiagnosoitu sairaus, joka voi vaikuttaa merkittävästi sekä elämänlaatuun että terveyteen. Hoitamattomana uniapnea voi lisätä vakavien sairauksien ja jopa ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa tilaa, jossa hengitys katkeilee unen aikana ylähengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Hengityskatkokset voivat kestää kymmeniä sekunteja ja toistua useita kertoja tunnissa.
– Aikuisen obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimentumia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana, kerrotaan Käypä hoito -sivustolla.
Usein hengityskatkokset syntyvät, kun nielun alueen lihakset rentoutuvat unen aikana ja hengitystiet painuvat hetkellisesti kiinni.
Oireet, joita ei kannata sivuuttaa
Uniapneasta voi kärsiä huomaamatta, erityisesti jos nukkuu yksin.
Tyypillisiä merkkejä ovat voimakas kuorsaus, päiväväsymys ja katkonainen uni. Moni heräilee yöllä tukehtumisen tunteeseen, kärsii suun kuivumisesta tai hikoilusta, ja aamuisin voi olla päänsärkyä.
Pitkittyessään uniapnea voi heikentää keskittymiskykyä, muistia ja mielialaa. Joillakin se näkyy myös kohonneena verenpaineena tai jatkuvana ärtyneisyytenä.
Vaikka uniapnea ei suoraan tapa, sen vaikutukset voivat olla vakavia.
Tutkimusten mukaan uniapnea lisää merkittävästi riskiä sydän- ja verisuonitauteihin, kuten aivoinfarktiin ja sydänkohtaukseen. Yöllinen sydäninfarkti voi olla jopa moninkertaisesti todennäköisempi uniapneaa sairastavilla.
Lisäksi jatkuva hapenpuute ja kehon ylikuormitus voivat pitkällä aikavälillä rasittaa sydäntä ja verenkiertoa merkittävästi.
Uniapnea yleistyy yleistymistään
Uniapnea on yleistynyt Suomessa voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Vielä 1990-luvulla uusia tapauksia todettiin alle 10 000 vuodessa, mutta myöhemmin määrä on noussut yli 60 000 tapaukseen vuosittain.
Yksi keskeinen syy on ylipainon lisääntyminen. Samalla myös diagnostiikka on kehittynyt, ja sairaus tunnistetaan aiempaa paremmin.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että uniapnea ei koske vain ylipainoisia, vaan myös hoikilla ihmisillä voi olla rakenteellisia tekijöitä, jotka altistavat sairaudelle.
Uniapnean hoito
Uniapneaa voidaan hoitaa useilla tavoilla, mutta yksi tehokkaimmista on CPAP-hoito.
CPAP-laitteessa käytetään yöllä maskia, joka puhaltaa kevyesti paineistettua ilmaa hengitysteihin ja pitää ne avoimina. Tämä estää hengityskatkokset ja parantaa unen laatua merkittävästi.
Tuore, arvostetussa Lancet Respiratory Medicine -lehdessä julkaistu laaja meta-analyysi osoittaa, että CPAP-hoidon vaikutukset voivat olla dramaattisia.
Tutkimuksessa analysoitiin lähes 1,2 miljoonan potilaan tiedot, ja tulokset olivat selkeitä: CPAP-laitetta käyttävillä potilailla oli jopa 50 prosenttia pienempi riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin viiden vuoden aikana.
Lisäksi kokonaiskuolleisuus oli noin 40 prosenttia pienempi verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet laitetta.
Jos tunnistat itsessäsi jatkuvaa päiväväsymystä, voimakasta kuorsausta tai huonolaatuista unta on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Jaat tämä artikkeli, jotta mahdollisimman moni voi hyötyä.
Lue myös:
- Uniapnea leviää kulovalkean tavoin – sille altistaa etenkin yksi tekijä, johon onneksi voi itse vaikuttaa
- Uniapnea: Yksi hoitokeino voi puolittaa kuolleisuuden
