Unicefin uusi tutkimus kertoo, että maailmassa on nyt yli sata miljoonaa ylipainoista lasta ja nuorta.
Ensimmäistä kertaa historiassa maapallolla on enemmän sairaalloisen ylipainoisia lapsia ja nuoria, kuin alipainoisia. Tieto ilmenee Unicefin tekemästä tutkimuksesta.
Noin yksi kymmenestä 5–19-vuotiaasta maailman lapsesta kärsii liikalihavuudesta, ja määrällisesti tämä tarkoittaa noin 188 miljoonaa lasta. Ylipainosta sen sijaan kärsii jopa 391 miljoonaa lasta ja nuorta.
Tutkimuksessa Unicef keräsi dataa yli 190 maasta, ja vertasivat uusia lukuja vuoden 2000 lukemiin.
25 vuoden aikana alipainoisten lasten määrä maailmassa on vähentynyt aikaisemmasta 13 prosentista nykyiseen 9.2 prosenttiin. Toisaalta lihavuus on noussut aikaisemmasta 3 prosentista huimaan 9.4 prosenttiin, mikä tarkoittaa sitä, että lähes joka kymmenes lapsi kärsii liiallisesta ylipainosta.
Tutkijoiden mukaan suurin syy lasten yleistyneeseen liikalihavuuteen on muutokset ruokavalioissa, kertoo BBC. Perinteiset ja tasapainoiset ruoat korvataan yhä yleisimmin valmis- ja pikaruoilla, jotka usein sisältävät paljon suolaa, lisättyä sokeria, kovia rasvoja sekä lisäaineita.
Lihavuus, alipaino ja aliravitsemus
Vaikka alipainoisten lasten määrä maailmassa on vähentynyt, ei aliravitsemuksen ongelma ole kadonnut minnekään.
Puhekielessä aliravitsemusta ja alipainoa käytetään usein synonyymeinä, mutta myös ylipainoiset ihmiset voivat olla aliravittuja. Vaikka söisimme kalorimääräisesti tarpeeksi tai liikaa kulutukseen nähden, voi ruoasta silti puuttua tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita.
Esimerkiksi runsaassa ruokaisassa salaatissa ja isoissa ranskalaisissa voi olla saman verran kaloreita, mutta ruokaisassa salaatissa on huomattavasti enemmän kuituja, vitamiineja, hivenaineita ja vähän jos ollenkaan lisäaineita. Ranskalaisissa taas on paljon nopeita hiilihydraatteja, prosessoituja kovia rasvoja, suolaa sekä säilöntäaineita.
On myös huomioitava, että ylipainon ja sairaalloinen ylipainon eli liikalihavuuden välillä on eroja, joskin molemmat ovat yleistymässä lasten keskuudessa. Ylipainoisen ihmisen painoindeksi on 25–29.9 kun taas liikalihavalla painoindeksi on 30 tai yli.
Tietyissä tilanteissa ja ihmisryhmissä lievä ylipaino voi olla tälle ryhmälle normaalipaino, samoin joillekin alipaino. Esimerkiksi etnisyys ja sukupuoli voi vaikuttaa siihen, mihin alueelle oma biologinen hyvinvointipaino asettuu.
Tästä huolimatta on tärkeää tarkastella, kuinka lasten ja nuorten paino kehittyy vuosien mittaan. Etenkin liikalihavuudella voi olla pitkällä aikavälillä hengenvaarallisia vaikutuksia, ja se voi altistaa esimerkiksi 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille ja jopa joillekin syöville.
”Monissa maissa on havaittavissa kaksinkertainen ongelma – aliravitsemuksen ja kitukasvuisuuden lisääntyminen ja sairaalloisen ylipainon yleistyminen,” sanoo Unicefin toiminnanjohtaja Catherine Russell.
Suomi ja muut lihavat maat
Tutkimuksen mukaan lasten liikalihavuutta esiintyy enemmän kuin alipainoa kaikissa maanosissa Etelä-Aasiaa ja Saharan eteläpuoleista Afrikkaa lukuun ottamatta.
Eniten lasten sairaanloista ylipainoa on Tyynen valtameren saarivaltioilla Niuella, Cookin saarilla ja Naurulla, joissa kaikissa yli 30 % lapsista on lihavia. Ongelma on kuitenkin maailmanlaajuinen, ja runsasta lasten liikalihavuutta on myös muun muassa Chilessä, Yhdysvalloissa ja Yhdistyneissä Arabi Emiraateissa.
Myös Suomessa on syytä kiinnittää ilmiöön huomiota. Vuoden 2022 tilastojen perusteella Suomi oli Euroopan kolmanneksi ylipainoisin ja lihavin maa. Tieto käy ilmi Eurostatsin tilastosta.
Myös THL kertoo suomalaisten lihavuuden yleistyneen. 2–18-vuotiaista tytöistä 18 prosentilla ja pojista 27 prosentilla on ylipainoa tai lihavuutta. Liikalihavuuden määrä on tytöillä 4 ja pojilla 8 prosenttia.
Lisäksi yli 20-vuotiaiden aikuisten lihavuus on yleistynyt, ja naisista yli 30 ja miehistä yli 27 prosentilla on lihavuutta tai ylipainoa.
Muutos on mahdollista
Unicefin raportin muutostavoitteet on linjattu tiukasti. Yhdistys muun muassa painottaa valtioiden vastuuta ja opastaa muun muassa ruoan markkinoinnin ja pakkausten arviontiin.
Yhdistys suosittelee myös, että lapsia suojeltaisiin ylipainolta poistamalla ultraprosessoidut tuotteet ja pikaruoka koulujen ruokalistoilta. Lisäksi he kannustavat lisäämään epäterveellisten ruokien ja juomien verotusta, ja ohjaamaan siten kuluttajakäyttäytymistä.
Myös ruoan tuottajien, sekä markkinointi- ja brändäystiimien tulisi osallistua lihavuuden estämisen talkoisiin. Heillä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi haitallisten ainesosien poistamista elintarvikkeesta.
Unicefin mukaan olisi myös tärkeää, että ultraprosessoitujen elintarvikkeiden valmistajia kiellettäisiin osallistumasta lobbaukseen ja poliittiseen vaikuttamiseen.
Yksilöinä voimme myös itse vaikuttaa omaan ja perheenjäsentemme hyvinvointiin. Vaikka satunnainen herkuttelu on ihan ok, tulisi arkiruoan olla terveellistä, ravinteikasta ja yksinkertaista.
Sisällyttämällä ruokavalioon marjoja, hedelmiä, täysjyvätuotteita sekä hyviä proteiinin ja pehmeiden rasvojen lähteitä voimme varmistaa, että voimme hyvin niin ulkoa kuin sisältäkin.
