Jos olet koskaan herännyt kykenemättä liikkumaan tai puhumaan – vaikka olet täysin hereillä – olet todennäköisesti kokenut unihalvauksen. Kyse on paljon yleisemmästä asiasta, kuin monet ymmärtävät. Kokemus on surrealistinen ja monesti myös pelottava, jonka takia monet eivät kuitenkaan halua puhua siitä.
Unihalvaus on asia, josta kaikki ihmiset eivät välttämättä ole koskaan edes kuulleet. Kyse on kuitenkin asiasta, jonka hyvin moni meistä kohtaa jossain elämämme vaiheessa – muistimme sen tai emme.
Unihalvaus on unen ja valveilla olon rajalla tapahtuva tila, jossa ihminen on hereillä, mutta ei pysty liikkumaan tai puhumaan. Siihen liittyy monesti myös ahdistuneisuutta tai jopa aistiharhoja, jotka tekevät tilanteesta entistä pelottavamman.
Kuinka moni kokee unihalvauksen?
Cleveland Clinic -sivuston mukaan unihalvaus tapahtuu kehon ollessa unen ja heräämisen välimaastossa. Kohtaus kestää tavallisesti muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin ja sitä pidetään normaalina ja jopa harmittomana ilmiönä.
Terveyskirjaston mukaan unihalvauksen kokee vuosittain noin 3% väestöstä, mutta tavallisimpia ne ovat terveillä nuorilla aikuisilla sekä narkolepsiapotilailla, ahdistuneisuushäiriötä, masennushäiriötä tai stressihäiriötä sairastavilla.
Cleveland Clinicin mukaan jopa 30% ihmisistä maailmassa kokee unihalvauksen jollan tasolla elämänsä aikana. Se voi tapahtua juuri kun olet nukahtamassa tai juuri kun olet heräämässä. Yleisimpiä ”oireita” ovat liikuntakyvyn katoaminen, paineen tunne rinnalla, tunne pahantahtoisen henkilön tai olennon läsnäolosta sekä jopa hallusinaatiot tai illuusiot.
Mikä sen aiheuttaa?
REM-unen aikana, jolloin useimmat unet tapahtuvat, aivosi kytkevät hetkellisesti ”virrat pois” lihaksistasi. Tämä estää sinua fyysisesti toimimasta uniesi mukana. Unihalvaus tapahtuu silloin, kun aivosi heräävät ennen kehoasi jättäen sinut tunteeseen, jossa et voi hallita kehoasi.
Unihalvauksen tunnettuja aiheuttajia sekä riskitekijöitä ovat:
- Korkea stressitaso
- Huono tai epäsäännöllinen unirytmi
- Ahdistus
- Väsymys
- Katkonainen uni
Tutkimusten mukaan väsyneet, stressaantuneet tai univajeesta kärsivät ihmiset ovat suuremmassa riskissä kokea unihalvauksen. Tämän lisäksi unihalvauksille altistavat myös geneettiset tekijät, alkoholin käyttö sekä selällään nukkuminen.
Pelottavasta luonteestaan huolimatta unihalvaukset eivät ole vaarallisia. Kyse on luonnollisesta ilmiöstä ihmisillä, jota on pyritty tutkimaan ja selvittämään jo vuosisatojen ajan. Antiikin persialaiset tekstit kuvailevat unihalvauksen oireita jo 800-luvulla ja nykyaikaisiin lähteisiin ensimmäinen viittaus löytyy hollantilaisen lääkärin kynästä vuodelta 1664.
Unihalvauksen syy
Monissa kulttuureissa on kehitetty omia selityksiä sille, mistä unihalvaukset johtuvat. Japanissa puhutaan ”kehon sitomisesta rautoihin”, Kiinan kansantaruissa se on ”aaveen kosketus” ja osissa Afrikkaa taas puhutaan ”paholaisesta olallasi”.
Jotkut ihmiset kokevat unihalvauksen aikana myös hallusinaatioita. Näitä kuvaillaan monesti pahantahtoseksi hahmoksi samassa huoneessa tai istumassa rintasi päällä. Terveyskirjaston mukaan hallusinaatiot ovat harha-aistimuksia, joille ei ole vastinetta fyysisessä ympäristössä, kun taas illuusioissa jokin ympäristössä oleva esine havaitaan muunlaisena, kuin se oikeasti on.
Näin ollen esimerkiksi tuolin selkänojalle ripustettu aamutakki voi muuttua illuusion voimasta pelottavaksi hahmoksi.
Kuinka ehkäistä unihalvausta
- Pidä kiinni säännöllisestä unirytmistä
- Vähennä stressiä
- Vältä ruutujen tuijottamista ennen nukkumaan menoa
- Luo itsellesi rauhallinen ympäristö nukkumiseen
Unihalvauksen tapahtuessa pyri keskittymään hengitykseesi ja kokeile liikuttaa vain yhtä yksittäistä varvasta tai sormea. Kun huomaat pieneninkin liikkeen palautuvan yksittäiseen raajaan, seuraa muu keho yleensä nopeasti perässä.
Unihalvaukset ovat yhtä aikaa kiehtova sekä pelottava ilmiö. Niitä on kuitenkin tärkeää osata ymmärtää, jotta sellaisen tapahtuessa kykenee itse välttämään turhan paniikin. Autetaan nyt muita ihmisiä jakamalla tätä tietoa useampien luettavaksi!
LUE MYÖS:
- Hajamielisyyttä vai muistisairaus? Näin erotat oireet toisistaan
- Yölliset jalkakrampit: yleiset syyt ja miten toimia
- Näin usein suihkussa pitäisi käydä, sanoo asiantuntija
