Sosiaalisen median vaikuttaja Yuli Vargas uskoo, että saastunut sushi-ateria laukaisi tapahtumaketjun, jonka vuoksi hän halvaantui ja joutui sairaalaan 23 päiväksi.
Nyt hän kertoo riskialttiista leikkauksesta osittaisesta halvaantumisesta sairautensa jälkeen.
Elokuussa vuonna 2025 sosiaalisen median vaikuttaja Yuli Vargas alkoi kärsiä ruokamyrkytykseen viittaavista oireista, ja pian tilanne kärjistyi.
Ennen kuin hän huomasikaan, naisen tila oli edennyt useisiin elimiin vaikuttaviksi komplikaatioiksi, joka sai hänet taistelemaan hengestään.
Kroonisesta sairaudesta ja terveystietoisuudesta sisältöä someen tekevä Vargas joutui lopulta sairaalaan, ja sinnitteli viikkoja kovien kipujen, syömättömyyden ja kärsimyksen kanssa.
Kun häntä oltiin lopulta viemässä leikkaukseen, hän sai tietää, ettei välttämättä selviäisi siitä.
Nyt nainen on avautunut kokemuksistaan ja jakaa kertomuksensa siitä, mitä uskoo hänelle tapahtuneen.
Tila heikkeni sushin syömisen jälkeen
Vargasin mukaan tämä terveysepisodi vuonna 2025 oli hänen elämässään käännekohta.
Haastattelussa Need to Know -podcastille hän muistelee, kuinka kaikki sai alkunsa.
”Kaikki alkoi siitä, kun söin sushia… mikä laukaisi sarjan komplikaatioita ja diagnooseja”, Vargas muistelee.
Vargas kertoo saaneensa vakavat salmonella- ja lavantautitartunnat syötyään saastunutta sushia elokuussa 2025.
Hänen tilansa heikkeni myöhemmin, mikä johti 23 päivän sairaalahoitoon ja useisiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin.
Aluksi pelkältä ruokamyrkytykseltä vaikuttanut tilanne muuttui kuitenkin huomattavan vakavaksi.
Vargasin mukaan lääkärit diagnosoivat hänellä pangastriitin, keskivaikean tai vaikean haavaisen paksusuolitulehduksen, haimatulehduksen ja sappirakon tulehduksen. Hänelle tehtiin myös tähystys ja kolonoskopia samalla viikolla, ja hänen tilansa jatkoi pahentumistaan.
Komplikaatioiden määrä oli valtava, ja hän lopulta joutui leikkaukseen, jota hän kuvaili ”erityisen riskialttiiksi”.
”Minulle tehtiin lukemattomia testejä, toimenpiteitä ja lopulta erittäin riskialttiita leikkauksia, joissa minun piti kohdata todellisuus: mahdollisuudet selvitä leikkaussalista hengissä olivat pienet”, somevaikuttaja kertoo.
Muistelemalla sairaalahoitoaan Vargasilla oli vaikeuksia löytää sanoja kuvailla kokemusta.
”Kipu ja pelko, jota tunsin koko sairaalassaoloaikani, on jotain, mitä en osaa selittää”, hän muisteli.
Hän kuvaili myös läpi öiden ja päivien kestävää, jatkuvaa kipua, jota edes lääkkeet eivät lievittäneet.
”Kärsin jatkuvaa kipua, eikä mikään lääkitys auttanut; edes voimakkaat rauhoittavat lääkkeet pystyneet rauhoittamaan minua.”
Kokemus siis oli Vargasille paljon muuta, kuin pelkästä vatsataudista tai ruokamyrkytyksestä toipumista – se tulisi muuttamaan hänen toimintakykyään lopullisesti.
23 päivää sairaalassa, 16 päivää syömättä
Kun hänen tilansa paheni, Vargas tarvitsi tehostettua lääketieteellistä seurantaa ja apua ravitsemuksessa.
Hän sanoi olleensa 16 päivää syömättä ja saaneensa sen sijaan avustettua ruokintaa tilansa vakavuuden vuoksi.
”Niinä hetkinä, kivun ja epätoivon välillä, en pystynyt nukkumaan tai juomaan vettä, enkä pystynyt hengittämään kunnolla kivun takia. Olin ilman ruokaa 16 päivää, ja minua ravittiin avustetusti”, hän kertoi.
Vargasin mukaan hänelle asennettiin ensin ravintoletku, mutta koska se aiheutti hänelle valtavaa kipua, se piti vaihtaa sen keskilaskimon kautta menevään ravintoletkuun.
Myöhemmin hän kertoi, että keskuslaskimo tulehtui useita päiviä myöhemmin ja se jouduttiin poistamaan hätäleikkauksessa.
Samaan aikaan ongelmat sappirakon kanssa asettivat lääkärit jälleen vaikean päätöksen eteen: haiman kohonneet entsyymiarvot tekivät leikkauksesta erityisen riskialttiin, ja hän oli vaarassa kuolla toimenpiteestä.
”Lääkärit eivät halunneet leikata minua, ja minun oli hyväksyttävä se, etten ehkä selviäisi hengissä”, hän sanoi.
Pelko siitä, ettei hän ehkä selviäisi, muuttui osaksi kamalaa ja uuvuttavaa kokemusta, jota hän jo kävi läpi.
Komplikaatiot eivät kuitenkaan loppuneet leikkauksen jälkeen.
Aivohalvaus ja osittainen halvaantuminen
Vain tunteja sappirakon leikkauksen jälkeen Vargas sanoi saaneensa iskeemisen aivohalvauksen.
Iskeeminen aivohalvaus tapahtuu, kun veren virtaus osaan aivoja estyy, jolloin aivokudos ei saa tarvitsemaansa happea ja ravinteita.
Aivohalvaus voi johtaa heikkouteen, halvaantumiseen, puhevaikeuksiin ja muihin neurologisiin ongelmiin riippuen siitä, mihin alueeseen aivohalvaus vaikuttaa.
Vargasin tapauksessa hän kertoi kärsineensä halvaantumisesta vartalonsa oikealla puolella kehossa ja kasvoissa.
”Lääkärit olivat ymmällään eivätkä tienneet, mitä tehdä”, Vargas muisteli.
Lisäkokeiden ja -tutkimusten jälkeen lääkärit havaitsivat useita sairauksia, kuten pangastriitin, keskivaikean tai vaikean haavaisen paksusuolitulehduksen ja systeemisen lupus erythematosuksen (SLE), jotka vaikuttavat hermoston ja haiman toimintaan.
Lupus on autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti kehon omia kudoksia vastaan. Se voi vaikuttaa useisiin elimiin, kuten ihoon, niveliin, munuaisiin, sydämeen ja hermostoon.
Lupuksessa oireet ja niiden vaikeusaste vaihtelee huomattavasti henkilöstä toiseen.
Vaikka Vargasin tapaus on esimerkki monista eri tiloista ja sairauksista, jotka ilmenevät samanaikaisesti.
Silti on tärkeää tiedostaa, että kyse on naisen omasta kertomuksesta ja että yhteyttä hänen tulehdustensa, leikkausten, aivohalvausten ja lupuksen välistä tarkkaa yhteyttä ole voitu vahvistaa.
Huomio on tärkeä, sillä vaikka vakava infektio voi edistää vakavia komplikaatioita, se ei automaattisesti selitä kaikkia siitä johtuvia lääketieteellisiä ongelmia.
Vargasin kohdalla haasteena oli selviytyä monista sairauksista kerralla, kotiutua sairaalasta ja aloittaa toipumisprosessi.
Ruokamyrkytyksen varoitusmerkit
Yksi Vargasin kokemuksen tärkeimmistä opetuksista on, että saastuneesta ruoasta aiheutuvia sairauksia ei pidä aina sivuuttaa vain hetkellisenä vatsavaivana.
Monissa tapauksissa oireet paranevat ilman erityistä hoitoa. Toisinaan tauti voi kuitenkin edetä, ja johtaa nestehukkaan, verenkiertoinfektioihin tai muihin vakaviin komplikaatioihin, jotka vaativat kiireellistä lääkärinhoitoa.
Mikäli kärsit ruokamyrkytyksen yhteydessä näistä oireista, kyse voi olla jostakin vakavammasta:
- Verinen ripuli tai uloste: Veri ulosteessa voi viitata mahdollisesti vakavaan suolistoinfektioon tai muuhun lääketieteelliseen ongelmaan.
- Yli kolme päivää kestävä ripuli: Jatkuvat oireet vaativat lääkärinhoitoa, erityisesti jos ne pahenevat.
- Korkea kuume: Yli 39 °C:n kehonlämpö on varoitusmerkki.
- Toistuva oksentelu: Oksentaminen ja nesteiden ulostulo kehosta voi nopeasti johtaa nestehukkaan.
- Kuivumisen merkit: Vähentynyt virtsaaminen, suun kuivuminen, huimaus ja epätavallinen heikkous voivat viitata siihen, että keho menettää liikaa nestettä.
Myös sekavuus, vaikea heikkous tai kyvyttömyys nestetasapainon säilyttämisessä voi vaatia kiireellistä lääkärin arviointia. Vakavista oireista kärsivien ei tulisi odottaa oireiden käymistä sietämättömäksi, vaan hakea apua heti.
Pienillä lapsilla, vanhuksilla, raskaana olevilla ja heikentyneen immuunijärjestelmän omaavilla henkilöillä on suurempi riski kärsiä vakavasta verenmyrkytyksestä, ja he saattavat tarvita lääkärinhoitoa aikaisemmin.
Kuinka käsitellä mereneläviä
Ruokamyrkytysten välttämiseksi on tärkeää, että ruokaa, kuten raakaa lihaa ja mereneläviä osaa käsitellä oikein.
Vaikka merenelävien pakastaminen voi tappaa tiettyjä loisia, kun asianmukaisia aika- ja lämpötilavaatimuksia noudatetaan, se ei ole luotettava tapa poistaa haitallisia bakteereja, kuten salmonellaa.
Tämän vuoksi ruoan hankkiminen asianmukaisista paikoista, sen jäähdyttäminen, ruoan käsittely ja valmistus ovat edelleen olennaisia osia elintarvikehygieniaa.
Kypsennetyn merenelävän valitseminen raa’an kalan sijaan voi vähentää joitakin kypsentämättömän merenelävän syömiseen liittyviä riskejä.
Raskaana olevien, immuunipuutteisten, iäkkäiden tai muuten vakavan ruokaperäisen sairauden riskiryhmään kuuluvien ihmisten tulisi olla erityisen varovaisia raa’an tai alikypsennetyn kalan ja äyriäisten syömisen suhteen.
On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei jokainen sushiateria itsessään ole vaarallinen.
Kyse on pikemminkin siitä, että tiedostamme raa’assa merenelävissä olevan riskejä, joita ei aina voida havaita ennen syömistä.
Yuli Vargas toipuu halvauksesta
Vietettyään 23 päivää sairaalassa Vargas kohtasi uuden vaikean haasteen: hänen oli opittava elämään terveyskoettelemuksensa jälkiseurausten kanssa.
Vargas jakoi seuraajilleen lausunnon, jossa hän kertoi toipumisestaan ja halvaantumisestaan. Hän muun muassa luonnehtii pyrkimyksiään saada takaisin liikuntakykynsä ja palata jokapäiväisiin toimintoihin.
”Olen parhaillaan toipumassa leikkauksesta ja halvaantumisesta; yritän opetetlla taas kävelemään, syömään ja liikkumaan”, hän kertoo.
Hän on puhunut myös lupus-diagnoosistaan ja siitä, kuinka on opetellut elämään sairauden kanssa.
”Opin lisää lupuksesta ja käyn sitä läpi täysillä, koska kun se sattuu, se todella sattuu”, hän sanoo.
Vargas lisäsi, että hänelle on määrätty useita lääkkeitä, joista osan on tarkoitus estää kivun aistimista aivoissa.
Naisen kertomus on hyvä esimerkki siitä, että vaikka henkilö kotiutuu sairaalasta, edessä on usein pitkä toipumisvaihe kotona.
Esimerkiksi aivohalvauksesta toipuminen voi sisältää kuntoutusta, fysioterapiaa ja asteittaista pyrkimystä palauttaa liikunta- ja toimintakykyä vamman luonteen mukaan.
Vargas ei ole julkisesti kertonut kuntoutuksensa jokaisesta osa-alueesta, eikä hänen pitkän aikavälin ennusteensa käy ilmi tämän julkaisuista.
Silti hänen tarinansa on hyvä keskustelunavaus ruokaperäisten infektioiden mahdolliseen vakavuuteen ja pysyviin vaikutuksiin, joita eskaloituneella infektiolla voi olla.
Lue myös:
Newsner pyrkii uskottavaan ja monipuoliseen raportointiin. Ilmoita asiavirheistä täällä.
