Norja on tuhatvuotinen kuningaskunta, mutta sen nykyinen kuningashuone on nuorempi kuin monen suomalaisen isoisoäiti. Se sai alkunsa marraskuussa 1905, kun kansa äänesti ja suurkäräjät valitsi kuninkaaksi miehen, joka ei ollut norjalainen, eikä edes puhunut kieltä. Miksi Norja valitsi kuninkaan eikä presidenttiä – ja miksi valinta osui juuri häneen?
Vastaus löytyy vuodesta 1905, jolloin Norja purki unionin Ruotsin kanssa. Suurkäräjät julisti 7. kesäkuuta, että Ruotsin kuningas Oskar II lakkasi toimimasta Norjan kuninkaana. Saman vuoden elokuun kansanäänestyksessä 368 208 norjalaista äänesti unionin purkamisen puolesta ja vain 184 vastusti sitä.
Sen jälkeen oli päätettävä, mitä Norja tekisi seuraavaksi. Harkinnassa oli vakavasti esillä tasavalta, mutta hallitus halusi mieluummin valtiomuodon, jonka muut Euroopan suurvallat hyväksyisivät nopeasti.
Tanskan prinssi Carl oli jopa ilmoittanut suostuvansa ottamaan tehtävän vastaan, mikäli kansa niin tahtoo. Norjassa on siis yhä tänäkin päivänä kuningas siksi, että kansa valitsi sen tien. 12-13. marraskuuta vuonna 1905 järjestetyssä kansanäänestyksessä monarkia sai 259 563 ääntä ja tasavalta vain 69 264.
Miksi Norjassa on kuningas eikä presidenttiä?
Koska lähes 79 prosenttia äänestäjistä halusi niin vuonna 1905. Suurkäräjät valitsi tuolloin Tanskan prinssi Carlin yksimielisesti kuninkaaksi 18. marraskuuta, ja hän otti vastaan kruunun samana iltana sähkeellä hallitsijanimellä Haakon VII.
Prinssi oli itse asettanut kansanäänestyksen ehdoksi suostumiselleen: hän ei halunnut olla pelkän parlamentin, vaan kansan valitsema. Hovin oman historiikin mukaan juuri tämä teki uudesta kuningashuoneesta alusta asti kansanvaltaisen.
Vaakakupissa painoivat myös kaksi muuta syytä: tasavalta olisi ollut vuoden 1905 Euroopassa radikaali poikkeus ja prinssi Carlin vaimo Maud oli Britannian kuninkaan tytär. Näin ollen uusi pieni kuningaskunta saisi heti mahtavan suojelijan ja liittolaisen.
Mitä Norjassa tapahtui ennen vuotta 1905?
Norjalla oli ollut omia kuninkaita noin vuodesta 870 lähtien, jolloin Harald Kaunotukka tarinoiden mukaan yhdisti maa. Tuo oma kuningassuku sammui kuitenkin 1300-luvulla. Vuonna 1380 kruunu siirtyi Tanskalle, ja vuoden 1397 Kalmarin unioni sitoi koko Pohjolan yhteen.
Tanskan vallan aika kesti aina vuoteen 1814 – kansallisromantiikan aikana sitä alettiin kutsua ”400 vuoden yöksi”. Keväällä 1814 norjalaiset laativat Eidsvollissa oman perustuslain, joka on edelleen voimassa, ja valitsivat kuninkaaksi Tanskan prinssin Christian Frederikin.
Frederikin valtakausi kesti kuitenkin vain kesän yli, jonka jälkeen Ruotsi taivutti Norjan mukaan unuoniin. Sen myötä Norjaa hallitsi 1814-1905 Ruotsin kuningas Tukholmasta ja juuri tästä johtuen vuonna 1905 nimitetty kuningas oli ensimmäinen monarkki, joka oli vain Norjan kuningas.
Kuka oli Haakon VII – ja miksi hänestä tuli kansan kuningas?
Haakon VII oli syntyjään Tanskan prinssi Carl. Hän syntyi Tanskan kuningas Frederik VIII:n toisena poikana ja saapui Kristianiaan 25. marraskuuta 1905 yhdessä vaimonsa Maudin ja kaksivuotiaan poikansa kanssa, joka sai myöhemmin uuden nimen, Olav.
Kaksi päivää myöhemmin prinssi vannoi valansa suurkäräjille ja valitsi tunnuslauseen ”Alt for Norge” (suom. Kaikki Norjalle). Hänet kruunattiin Nidarosin tuomiokirkossa kesäkuussa 1906, viimeisenä Norjan kuninkaana, jolle on järjestetty viralliset kruunajaiset.
”Kansan kuningas” hänestä tuli toisessa maailmansodassa. Kun Saksa miehitti Norjan 9. huhtikuuta 1940, Haakon kieltäytyi nimittämästä Vidkun Quislingia pääministeriksi ja uhkasi luopua kruunusta – ”Kongens nei”, kuninkaan ei.
Hän johti vastarintaa Lontoosta viisi vuotta, ja hänen monogramminsa H7 maalattiin seinille vastarinnan merkiksi. Hän palasi Norjaan 7. kesäkuuta 1945 ja hallitsi aina kuolemaansa saakka vuonna 1957.
Mihin sukuun Norjan kuningashuone kuuluu – ja onko sillä sukunimeä?
Glücksburgin sukuun, jonka koko nimi on Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg. Se on sama suku, joka on hallinnut Tanskaa vuodesta 1863 ja hallitsi Kreikkaa vuoteen 1973 asti. Sukulaisuus yhdistää Norjan hovin Tanskan, Britannian, Ruotsin, Belgian, Espanjan ja Luxemburgin hoveihin.
Sukunimeä kuningasperheellä ei kuitenkaan ole: kuningas Haakon VIII on virallisesti pelkästään Haakon, ja hovin mukaan nimi olisi Glücksburg, jos sellaista tarvittaisiin. Kun kruununprinssi Olav matkusti 1929 tuntemattomana Ruotsiin, hän kirjoitti nimekseen Olav Haakonson.
Norjan kuninkaat järjestyksessä vuodesta 1905
Nykyisellä kuningashuoneella on ollut neljä kuningasta 120 vuodessa – ja jokainen on hallinnut saman tunnuslauseen alla. Hovin kuningasluettelo ulottuu vuoteen 870.
| Kuningas | Hallitsi | Puoliso | Muistetaan |
|---|---|---|---|
| Haakon VII (1872–1957) | 1905–1957 | kuningatar Maud (1869–1938) | Kansanäänestys 1905, ”Kongens nei” 1940, viisi vuotta maanpaossa |
| Olav V (1903–1991) | 1957–1991 | kruununprinsessa Märtha (k. 1954, ei koskaan kuningatar) | ”Kansan kuningas”, olympiakulta purjehduksessa 1928, raitiovaunukuva 1973 |
| Harald V (1937–2026) | 1991–2026 | kuningatar Sonja | Ensimmäinen Norjassa syntynyt kuningas 1300-luvun jälkeen, yhdeksän vuoden odotus Sonjan kanssa |
| Haakon VIII (s. 1973) | 2026– | kuningatar Mette-Marit | Nousi valtaistuimelle 28.8.2026, vala suurkäräjille 1.9.2026 |
Seuraava on kruununprinsessa Ingrid Alexandra, josta tulee nykyisen Norjan ensimmäinen hallitseva kuningatar.
Kuinka suosittu monarkia on – ja voisiko Norja luopua kuninkaasta?
Suosittu, ja luopuminen on kaukana. Norstatin NRK:lle tekemässä kyselyssä heti Haraldin kuoleman jälkeen syyskuussa 2026 jopa 72 prosenttia vastaajista halusi säilyttää monarkian ja vain 20 prosenttia luopua siitä – kannatus nousi kahdeksan prosenttiyksikköä keväästä.
Suurkäräjät äänestää tasavaltaehdotuksista säännöllisesti: viimeksi 3. helmikuuta 2026 järjestetyssä äänestyksessä ehdotus kaatui äänin 26–141, ja perustuslain muutos vaatisi kahden kolmasosan enemmistön.
Kuninkaan asemaa on silti muutettu monta kertaa: kruunajaiset poistettiin 1908, tyttärien perintöoikeus tasattiin 1990, parlamentarismi kirjattiin perustuslakiin 2007 ja sana ”pyhä” poistettiin kuninkaan henkilöä koskevasta pykälästä 2018.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
- Haakon VIII avaa suurkäräjät ensimmäisen kerran kuninkaana lokakuussa 2026 ja lukee valtaistuinpuheen, kuten isänsä ja isoisänsä ennen häntä.
- Hovi ei ole ilmoittanut, järjestetäänkö uudelle kuningasparille kirkollinen siunaus Nidarosin tuomiokirkossa – perinne, jolla Olav V korvasi kruunajaiset 1958.
- Vuonna 2030 tulee kuluneeksi 125 vuotta kuningashuoneen synnystä ja kansanäänestyksestä 1905.
Lue myös:
Newsner pyrkii uskottavaan ja monipuoliseen raportointiin. Ilmoita asiavirheistä täällä.
