Norjan kuningas Haakon vannoo tiistaina virallisen valansa virkaanastujaisseremoniassa. Hovi tiedotti kuitenkin yllättäen aamupäivällä, että kuningatar Mette-Marit ei osallistu tapahtumaan.
Norjan kuningas Harald kuoli perjantaina 28. elokuuta. Heti hänen kuolemansa jälkeen entinen kruununprinssi Haakon otti paikan valtaistuimella kuningas Haakonina. Samalla hänen vaimostaan kruununprinsessa Mette-Maritista tuli kuningatar.
Kuningas Haakon vannoo valansa tiistaina järjestettävässä virkaanastujaisseremoniassa, josta hovi tiedotti jo maanantaina 31. elokuuta. Aikaisemman tiedon mukaan kuningatar Mette-Marit ja kruununprinsessa Ingrid Alexandra olisivat paikalla tilaisuudessa, kun taas kuningatar Sonja ja prinssi Sverre Magnus seuraisivat valaa muualta.
Huonoja uutisia Mette-Maritista
Tiistaina puolen päivän jälkeen Suomen aikaa hovi julkaisi kuitenkin uuden yllättävän tiedotteen liittyen Mette-Maritin tilanteeseen. Kuningatar Mette-Marit ei hovin mukaan pääse osallistumaan tilaisuuteen.
Keuhkolääkäri Are Holm kommentoi asiaa suoraan virallisessa hovin tiedotteessa:
– Keuhkonsiirron jälkeiset komplikaatiot eivät ole epätavallisia. Kuningattarella on ollut leikkauksen jälkeen joitain komplikaatioita, myös tänään. Tästä johtuen kuningatarta on tarkkailtava tämän päivän ajan. Kuningatar ei siksi valitettavasti voi osallistua tänään järjestettävään valan vannomiseen suurkäräjien edessä, Holm kertoo.
Muut kuninkaallisen perheen jäsenet osallistuvat tilaisuuteen hovin mukaan aiempien suunnitelmien mukaisesti.
Haakonista tulee Haakon VIII
Samalla hetkellä, kun kuningas Harald kuoli, hänen poikansa kruununprinssi Haakon nousi valtaistuimelle. Nyt Norjan kuninkaallisen perheen historiassa alkaa uusi luku.
Kuningas Harald oli vallassa 35 vuotta, mutta on hänen poikansa vuoro jatkaa suvun perintöä. Vallanvaihto Norjassa tapahtuu välittömästi monarkin kuoltua, joten Haakonia ei tarvitse erikseen kruunata, eikä siihen liity mitään seremoniaa.
Sama nähtiin myös vuonna 1991, kun Haraldin isä, kuningas Olavi V kuoli 17. tammikuuta. Kuningas Harald nousi heti valtaistuimelle isänsä kuoleman jälkeen ja vannoi valansa suurkäräjien edessä neljä päivää myöhemmin.
Haakon on koko elämänsä tiennyt, että hän ottaa jonain päivänä isänsä paikan kuninkaana. Norjan valtaistuimen kruununperimäjärjestys on säädelty maan perustuslaissa ja suora linja menee aina kaukaisempien sukulaissiteiden edelle. Haakon oli Haraldin poikana ensimmäinen kruununperimysjärjestyksessä.
Perjantaina isänsä kuoltua kuninkaaksi noussut Haakon kertoi jo samana päivänä julkisuuteen, mitä nimeä hän aikoo hallitsijana käyttää. Valtioneuvoston kanssa käydyn ylimääräisen kokouksen jälkeen hovi tiedotti, että hänen nimensä hallitsijana on kuningas Haakon VIII.
– Otan nimen Haakon VIII ja jatkan samalla tunnuslauseella, jonka isäni, isoisäni ja isoisäni valitsivat: Kaikki Norjan puolesta, kuningas Haakon totesi valtioneuvoston kokouksessa.
LUE LISÄÄ:
- Kuningatar Sonjan koskettavat hyvästit Haraldille
- Norjan poliisi on valmis: Trump saattaa osallistua Haraldin hautajaisiin
