Kuningas Harald on kuollut 89-vuotiaana. Kuninkaan viimeisinä päivinä hänen perheensä oli läsnä sairaalalla ja myös hänen lähimmät ystävänsä olivat hänen rinnallaan loppuun asti.
Norjan kansa on vaipunut suureen suruun sen jälkeen, kun hovi ilmoitti kuningas Haraldin kuolleen.
”Syvässä surussa ilmoitamme, että Hänen Majesteettinsa kuningas Harald on menehtynyt. Kuningas Harald nukkui pois rauhallisesti Kansallissairaalassa perjantaina 28. elokuuta kello 6.35”, hovi kirjoittaa verkkosivuillaan.
Kuninkaan viimeisiä päiviä leimasivat hänen vakava sairautensa ja sen hoitaminen sairaalassa.
Eilen torstaina 27. elokuuta muu kuninkaallinen perhe kokoontui sairaalaan Haraldin ympärille ja luomaan turvaa kuninkaalle tämän viimeisinä hetkinä.
Haakon nousee valtaan
Kuninkaan kuoltua myös valta Norjassa vaihtui. Hänen poikansa, kruununprinssi Haakon nousi valtaan samalla hetkellä, kun kuningas menehtyi.
Kuningas Harald hallitsi Norjaa 35 vuotta, mutta nyt hänen poikansa jatkaa isänsä perintöä ja tehtävää. Tästä päivästä alkaen Norjassa alkaa siis uusi valtakausi.
Norjassa vallanvaihto tapahtuu välittömästi. Tämä tarkoittaa sitä, että Haakonin ei tarvitse tulla kruunatuksi tai järjestää seremoniaa ennen kuin hänestä tulee kuningas.
Sama tapahtui, kun kuningas Olav V kuoli 17. tammikuuta 1991 ja tuolloin Harald nousi valtaan automaattisesti. Kuninkaan vannoma perustuslain vala tapahtui vasta neljä päivää myöhemmin.
Haakonille on ollut itsestäänselvää, että hän tulisi jonain päivänä astumaan isänsä paikalle Norjan kuninkaana, sillä hän on ollut ensimmäinen kruununperimisjärjestyksessä.
Norjan kruununperimysjärjestystä säännellään perustuslaissa, ja hovin mukaan lähisuku on perintäjärjestyksessä etusijalla kauempiin sukulaisiin nähden.
Tänään, 28. elokuuta onkin koittanut päivä, jolloin Haakon ottaa Norjan valtionpäämiehen paikan isältään, joka itse otti aikanaan vallan rakastetulta kuningas Olavilta.
Norjalaislehti VG:n mukaan Haakon tulee todennäköisesti käyttämään uutta kuninkaallista nimeä Haakon VIII. Norjassa kuningas saa kuitenkin itse päättää, miten hän muotoilee nimensä ja tittelinsä.
Vannoo valan
Siitä huolimatta, että Haakon on jo käytännössä Norjan kuningas, on tulevina päivinä luvassa muodollisuuksia ja seremonioita vallanaseman vahvistamiseksi.
Norjan Perustuslain mukaan uuden kuninkaan on vannottava vala Norjan suurkäräjillä eli parlamentissa, jossa kuningas lupaa hallita Norjaa perustuslain ja maan muiden lakien mukaisesti.
Vuonna 1991, kun Haraldista tuli kuningas, hän vannoi valan 21. tammikuuta vain neljä päivää isänsä kuoleman jälkeen. Myöhemmin samana vuonna kuningas Harald ja kuningatar Sonja menivät naimisiin Nidarosin katedraalissa.
Ingrid Alexandrasta tulee kruununprinsessa
Kuningas Haraldin kuolema aiheuttaa muutoksia myös muulle kuningasperheelle.
Prinsessa Ingrid Alexandra etenee kruununperimisjärjestyksessä. Ennen Haraldin kuolemaa hän oli järjestyksessä toisena, mutta nyt 22-vuotias Ingrid Alexandra on ensimmäinen kruununperijä.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että hänestä on tullut uusi Norjan kruununprinsessa.
Myös Mette-Maritin rooli muuttuu, kun hänen miehensä nousee valtaistuimelle.
Hänestä tulee kuningatar, mutta myös leski kuningatar Sonja saa säilyttää kuningattaren arvonimensä.
Haakon aloittaa nyt tehtävässä, johon häntä on valmisteltu koko ikänsä – hänestä on tullut Norjan uusi kuningas ja monarkian hallitsija.
LUE MYÖS:
