Suvivirsi koulujen kevätjuhlissa puhuttaa suomalaisia

Koulujen päätöksen häämöttäessä otsikoihin on jälleen noussut keskustelu siitä, pitäisikö Suvivirttä saada laulaa päättäjäisissä vai ei. Kysyimme asiasta lukijoilta ja saimme tuhansia vastauksia, jotka kertovat varsin suoran kannan asiaan.

Viime vuosien aikana kevään kestopuheenaiheeksi on noussut useamman kerran yksi aihe: nimittäin suvivirren laulaminen koulujen päätösjuhlissa. Suvivirsi on noussut tikun nokkaan sen myötä, kun koulujen uskontoon liittyvää opetusta ja tasavertaisuutta on käsitelty viime vuosien aikana.

Asia on nyt ollut otsikoissa tällä viikolla siksi, että tiistaina 26. toukokuuta Valtioneuvoston alainen Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaloikunta katsoi Espoon kaupungin toistuvasti syrjineen koulujensa oppilasta ja tämän vanhempaa uskonnonvapausasiassa.

Valiokunta asetti Espoon kaupungille toukokuussa 10 000 euron uhkasakon oppilaan syrjinnästä liittyen uskonnollisten laulujen esittämiseen osana koulujen joulu- ja kevätjuhlia. Kyseinen syrjintä tapahtui vuonna 2024, kun oppilas osallistui ala- ja yläkoulun juhliin, joissa laulettiin Suvivirsi ja Varpunen jouluaamuna.

Suomalaisilta suorat sanat Suvivirrestä koulusta

Kysyimme aiemmin tässä kuussa lukijoiltamme sosiaalisessa mediassa suoraan, kuuluuko Suvivirsi edelleen suomalaisten koulujen päätösjuhlaan kesän kynnyksellä. Aihe kirvoitti ymmärrettävästi valtavan määrän keskustelua, sillä perinteisen virren laulaminen on monien sukupolvien jakama yhteinen kokemus koulutieltä.

– Kyllä. Lapsuuteni kesä alkoi, kun sai laulaa koulun kevätjuhlissa Jo joutui armas aika… alkaen vuodesta 1943, eräs kommentoija kirjoittaa.

– Ilman muuta kuuluu ja siitä ei pitäisi edes keskustella. Kuuluu suomalaiseen perinteeseen koulun päättäjäisissä, toinen linjaa.

– Kyllä kuuluu! Miksi ei kuuluisi. Vielä tämän maan nimi on Suomi ja Suvivirsi on suomalainen kevätjuhlavirsi! Ken sitä ei voi kuunnella, niin sulkekoon korvansa umpeen, kolmas äimistelee.

– En ole uskonnollinen, mutta kyllä kuuluu ja lapsi ei sitä edes niin ajattele. Joidenkin vanhempien ongelma enemmänkin, yksi kommentoijista kummastelee.

Kysymys aiheesta keräsi Facebook-sivuillamme lopulta yli 5300 kommenttia sekä 13 000 tykkäystä, joissa suomalaiset perustelivat omaa kantaansa aiheeseen liittyen. Varsin nopeasti vastauksia läpi käydessä tuli selväksi, että suuri enemmistö oli ehdottomasti sitä mieltä, ettei Suvivirren laulamisesta tule luopua.

”Virret kuuluvat kirkkoihin”

Joukossa oli kuitenkin myös niitä, jotka nostivat esiin toisen puolen asiasta ja vastustivat uskonnollisten laulujen liittämistä koulun toimintaan.

– Ei kuulu. Löytyy varmaan muitakin hienoja kesälauluja tämän uskonnollisen laulun tilalle, eräs asiaan negatiivisesti suhtautuva kommentoija kirjoittaa.

– Ei kiitos tasavertaisessa koulussa virsiä. Virret kuuluvat kirkkoihin, toinen komppaa.

Moni kommentoija on myös huomauttanut keskustelussa siitä, ettei koko keskustelussa ole kyse suomalaisten ja maahanmuuttajien välisestä kiistasta. Keskustelu ja kysymykset Suvivirren asemaan liittyen ovat nousseet pinnalle viime vuosikymmenen aikana osana koulujen yleistä linjausta liittyen koulujen tasavertaisuuteen sekä uskonnonvapauteen.

Maaseudun tulevaisuus teetti aiheesta vuonna 2024 kyselyn, jonka tulokset kertoivat lähes neljän viidestä suomalaisesta olevan sitä mieltä, että Suvivirsi kuuluu kevätjuhliin.

MT:n selvityksen mukaan Suvivirren laulamiseen suhtauduttiin myönteisesti tuolloin niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Kyselyn perusteella tuolloin vian 10% suomalaisista oli sitä mieltä, ettei virsi kuulu juhlaan ja 11% vastaajista puolestaan ei osannut vastata kysymykseen.

Suvivirttä saa Opetushallituksen mukaan laulaa

Suvivirren laulamista ei missään vaiheessa ole kielletty suomalaisissa kouluissa. Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan perinteiset esi- ja perusopetuksessa sekä lukio- ja ammattikoulutuksessa järjestettävät juhlat, eivät kuitenkaan voi olla uskonnollisia tilaisuuksia.

Yhteisiin juhliin saa perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, jotka ovat perusteltavina osana juhlatraditiota suomalaisessa kulttuurissa.

Vuonna 2022 julkaistun ohjeistuksen mukaisesti juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavan tilaisuutena. Perustuslakivaliokunnan mukaan koulun perinteisiin juhliin voi sisältyä muitakin vastaavia sinänsä uskonnollista alkuperää olevia traditioita.

Mitä ajatuksia keskustelu Suvivirren ja koulujen juhlien ympärillä liittyvä keskustelu sinussa herättää? Kerro meille kommenteissa.

LUE MYÖS:

 

Lue lisää aiheesta...