Dementia, Alzheimer ja muut muistisairaudet ovat vaikeita niin sairastuneille kuin heidän läheisilleen.
Vuonna 2021 Suomessa noin 150 000 ihmistä sairasti muistisairautta ja on arvoitu, että vuonna 2040 sairastavia on jo huimat 247 000. Joka vuosi keskimäärin 23 000 ihmistä saa muistisairausdiagnoosin Suomessa vuosittain.
Dementian yksi suurimmista haasteista on kuitenkin sen asteittainen alkaminen. Varhaiset oireet laitetaan herkästi esimerkiksi stressin tai väsymyksen piikkiin tai ajatellaan, että jonkinlainen unohteliaisuus on tyypillistä ikääntymisessä.
Oireet kuitenkin tulevat selkeämmiksi taudin edetessä, mutta varhainen tunnistaminen on hoidon kannalta ensisijaisen tärkeää.
Vaikka varsinaista parannuskeinoa muistisairauksille ei ole, voidaan sairauksia hoitaa hyvin ja niiden kanssa voi elää. Mitä aikaisemmin oireet ja muistisairaus havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet hoidolla on tepsiä.
Siksi on tärkeää, että jokainen meistä tunnistaa muistisairauden tunnusmerkit ajoissa. Seuraavaksi käymme läpi kymmenen merkkiä dementiasta, jotka on hyvä tunnista.
Unohteliaisuus, joka häiritsee jokapäiväistä elämää
Yksi selkeimmistä varhaisista dementian merkeistä on unohtaminen, joka häiritsee jokapäiväistä toimintaa.
Tällainen unohteliaisuus on enemmän kuin pelkkää avainten tai tavaroiden hukkaamista, ja voi näyttäytyä esimerkiksi viimeaikaisten tapahtumien ja keskustelujen muistamisen vaikeutta.
Varhaisesta dementiasta kärsivä henkilö saattaa toistaa kysymyksiä, tukeutua paljon muistiinpanoihin ja nojata siihen, että perheenjäsenet muistavat, mitä lähiaikoina tapahtuu ja on tapahtunut.
Muun muassa tällainen lyhyen aikavälin muistojen unohtaminen on usein yksi Alzheimerin taudin ensimmäisistä merkeistä.
Vaikeudet suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa
Dementia voi vaikuttaa aivojen kykyyn organisoida ja hallita elämän eri osa-alueita. Sairastuneella voi olla vaikeuksia noudattaa tuttuja ohjeita, hoitaa raha-asioita tai keskittyä rutiinitoimintoihin. Nämä ongelmat liittyvät muutoksiin sillä aivon osa-alueella, joka vastaa toiminnanohjauksesta.
Hämmennys ajasta tai paikasta
Varhaisessa vaiheessa muistisairauteen sairastuneet saattavat myös unohtaa päivämääriä tai sen, miten vuodenajat ja aika kuluvat.
He saattavat myös tuntea olonsa hämmentyneeksi jopa tutuissa ympäristöissä, kuten omassa kodissaan. Tällainen sekavuus on tyypillinen dementian piirre.
Ongelmia visuaalisen ymmärryksen ja hahmottamisen kanssa
Joillakin dementikoilla on vaikeuksia arvioida etäisyyksiä, lukea tai tunnistaa kasvoja ja esineitä.
Nämä muutokset visuaalisessa hahmottamisessa voivat lisätä vaaratilanteita arjessa esimerkiksi liikenteessä.
Yhdysvaltain kansallisen ikääntymisinstituutin (NIA) tutkimuksen mukaan tällaiset häiriöt voivat ilmetä jo varhaisessa vaiheessa tietyissä muistisairauksissa.
Kieli- ja viestintävaikeudet
Oikeiden sanojen löytäminen voi olla haastavaa ihmisille, jotka ovat sairastuneet muistisairauteen.
Nämä henkilöt saattavat esimerkiksi toistaa itseään ja nimetä tuttuja esineitä toisilla nimillä (kuten rannekellon kutsuminen ”käsikelloksi”). Heillä voi olla myös haasteita saada rakennettua lauseita valmiiksi ja ymmärrettäviksi.
Tällaiset kielelliset vaikeudet ovat aluksi usein hienovaraisia, mutta sairauden edetessä ne pahenevat.
Tavaroiden kadottaminen ja vaikeudet muistaa aikaisempaa toimintaa
Vaikka me kaikki kadotamme joskus tavaroitamme, dementikoille esineiden hukkaaminen ja niiden laittaminen omituisiin paikkoihin – kuten maitotölkin jättäminen kirjahyllyyn – on hyvin yleistä.
Esineiden ”kadotessa” sairastunut saattaa jopa syyttää muita varkaudesta. Heillä on myös haasteita seurata askeleitaan taaksepäin ja palauttaa muistiin, missä viimeksi käyttivöt hukkunutta tavaraa.
Harkinta- ja päättelykyvyn heikkeneminen
Dementia voi heikentää myös päättely- ja harkintakykyä. Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi huolimattomana rahankäyttönä, henkilökohtaisen hygienian laiminlyöntinä tai kyvyttömyytenä tunnistaa vaaratilanteita.
Sosiaalinen vetäytyminen
Muistisairauden varhaisessa vaiheessa olevat ihmiset saattavat alkaa vetäytyä harrastuksista, sosiaalisista tapahtumista tai keskusteluista.
Vaikka tällaista käyttäytymistä on myös masentuneilla, se voi kertoa yhtä lailla muistisairaudesta.
Sosiaalinen vetäytyminen heijastelee kognitiivisten kykyjen heikkenemistä, joka voi toisaalta aiheuttaa sairastuneelle lisää turhautumista ja stressiä.
Mielialan tai persoonallisuuden muutokset
Oire, joka on pelottavaa niin sairastuneelle kuin läheisille ovat muutokset sairastuneen käytöksessä ja persoonassa.
Käyttäytymisen muutoksiin voi kuulua lisääntynyt ahdistuneisuus, epäluuloisuus, ärtyneisyys tai nopeat mielialan vaihtelut.
Mayo Clinicin mukaan dementia voi muuttaa merkittävästi sitä, miten ihminen säätelee tunteitaan ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Vaikeus seurata keskusteluja ja ajattelua
Se, että keskustelujen ymmärtäminen ja niihin osallistuminen on väsyttävää ja hämmentävää on yksi merkki alkavasta dementiasta.
Sairastuneella voi olla vaikeuksia seurata keskusteluja etenkin, jos mukana on useita keskustelijoita. Lisäksi heillä saattaa kestää tavanomaista kauemmin vastata yksinkertaisiin kysymyksiin.
Mitä tehdä dementian ennaltaehkäisemiseksi
Dementian varhainen diagnosointi voi vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen ennuste taudin etenemisellä on. Kun sairaus huomataan ajoissa, muun muassa oireiden etenemistä hidastavat hoidot voidaan aloittaa tehokkaasti ja aikaisin.
Ajoissa aloitettu hoito antaa myös sairastuneelle mahdollisuuden osallistua hoitoon liittyvään päätöksentekoon, kun heillä on siihen vielä riittäviä kognitiivisia kykyjä.
Silloin niin sairastunut kuin heidän läheisensä voivat esimerkiksi tutustua tutkimuksiin, eri hoitomenetelmiin ja auttaa sairastunutta omaksumaan aivoterveyttä edistäviä elämäntapoja.
Vaikka useimpiin dementian muotoihin ei tällä hetkellä ole parannuskeinoa, varhainen hoito ja diagnosointi voi parantaa huomattavasti elämänlaatua.
Alzheimerin taudin tai dementian kanssa eläminen on haastavaa niin diagnoosin saaneille kuin myös heidän läheisilleen. Läheisen vähitellen etenevä muistin rappeutuminen ja itsenäisyyden vähentyminen voi olla erittäin tuskallista.
Toisaalta epätoivoon ei tarvitse vaipua, sillä lääketieteellinen tutkimus edistyy jatkuvasti.
Ennen sitä voimme kuitenkin jokainen vähentää dementiaa ja Alzheimeria tietyillä elämäntavoilla. Seuraavat elämäntapamuutokset auttavat tukemaan aivojen terveyttä ja mahdollisesti vähentävät muistisairauksien riskiä:
9 tapaa ehkäistä dementiaa
- Lopeta tupakointi
Tupakointi vaikuttaa niin fyysiseen terveyteen kuin myös aivojen toimintaan. Tutkimusten mukaan tupakoitsijoilla on merkittävästi suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. - Syö riittävästi B12-vitamiinia
Matalat kehon B12-vitamiinitasot on yhdistetty tutkimuksellisesti kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen. B12-vitamiinia sisältäviä elintarvikkeita ovat esimerkiksi kananmunat, kala, äyriäiset ja liha. Kasvissyöjät ja henkilöt, joilla on matalat B12-tasot voivat myös käyttää B12 ravintolisää. - Pysy liikkeessä
Säännöllinen liikunta – esimerkiksi 30 minuuttia päivässä – tukee sekä kehon että aivojen terveyttä ja voi alentaa dementian riskiä. - Syö riittävästi D-vitamiinia
D-vitamiinin puutos on yhdistetty lisääntyneeseen Alzheimerin taudin riskiin. Lisäravinteet sekä ulkoilu auringossa voivat auttaa ylläpitämään terveitä D-vitamiinitasoja. Muista kuitenkin aurinkovoide! - Kohtuullinen kahvinjuonti
Kahvinjuonti on joidenkin tutkimusten mukaan yhdistetty pienempään Alzheimerin taudin riskiin. Kahvi sisältää aivoille hyviä antioksidantteja. - Suojaa pää
Päähän kohdistuvat vammat voivat lisätä riskiä dementian kehittymisen myöhemmin elämässä. Esimerkiksi kypärän käyttö pyöräilyn ja laskettelun aikana on erittäin tärkeää. - Vähennä alkoholin käyttöä
Runsas alkoholin käyttö voi heikentää aivojen toimintaa ja lisätä dementian riskiä. - Pidä aivot vireänä
Lukeminen, ristikot, palapelit ja uusien taitojen oppiminen auttavat stimuloimaan aivoja ja tukemaan muistia. Vireät aivot voivat olla vähemmän alttiita muistisairauksille. - Muista lepo ja stressinhallinta
Krooninen stressi ja unenpuute voivat vaikuttaa negatiivisesti aivoterveyteen. Säännöllinen lepo, riittävä uni sekä rentoutuminen ovat tärkeitä niin aivoille kuin keholle.
Vaikka mikään elämäntapamuutos ei ole takuuvarma keino estää muistisairautta kokonaan, on niillä tutkitusti merkittävä vaikutus aivojen terveyteen ja kognitiivisten kykyjen säilyvyyteen.
Näiden muutosten tekeminen ei ole siis lainkaan pahitteeksi ja parhaassa tapauksessa voit säilöä aivoterveyttä ja pysyä myös fyysisesti hyvässä kunnossa.
Jaa nyt tämä juttu ystävillesi ja perheellesi, jotta voitte kaikki olla tietoisia niin dementian riskeistä ja oireista, mutta myös sen ennaltaehkäisystä.
LUE MYÖS:
- Dementia: kuusi varhaista merkkiä, joita ei pidä ohittaa
- Tutkimus: kahvinjuonti voi vähentää dementiariskiä jopa 18 prosenttia
