Aivohalvauskselle altistavat ikä ja perintötekijät, mutta todellisuudessa jo pienet arjen muutokset voivat laskea riskiä.
Aivohalvaus on yleisnimitys äkilliselle aivojen verenkiertohäiriölle, ja se voi johtua joko verisuonen tukkeutumisesta tai verenvuodosta. Aivoinfarkti on aivohalvauksen yleisin muoto, jossa verihyytymä tukkii aivovaltimon ja aiheuttaa hapenpuutteen kyseiselle aivoalueelle.
Toinen aivohalvauksen tyyppi on aivoverenvuoto, jossa verisuoni repeää ja verta vuotaa aivokudokseen. Kaikki aivoinfarktit ovat siis aivohalvauksia, mutta kaikki aivohalvaukset eivät ole aivoinfarkteja.
Aivohalvauksen syyt
Aivohalvaus johtuu siitä, kun aivojen verenkierto häiriintyy joko tukoksen tai verenvuodon vuoksi. Se on yksi yleisimmistä vakavan toimintakyvyn heikkenemisen syistä, mutta samalla yksi niistä sairauksista, joiden ehkäisyssä omilla valinnoilla on iso merkitys.
Terveyskirjaston mukaan aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 24 000 henkeä vuosittain. Heistä 17 000 saa aivoinfarktin ja loput noin 7 000 aivoverenvuodon.
Verenpaine ratkaisee enemmän kuin moni uskoo
Kohonnut verenpaine kuormittaa verisuonia jatkuvasti. Kun se jatkuu pitkään, verisuonet vaurioituvat ja altistuu tukoksille.
Säännöllinen verenpaineen mittaaminen on yksinkertainen mutta tehokas keino seurata tilannetta. Arvojen ei tarvitse olla täydelliset, mutta hoitamaton korkea verenpaine on merkittävä riskitekijä.
Suolan käytön vähentäminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja liikunta tukevat verenpaineen hallintaa. Joillekin tarvitaan lisäksi lääkitys.
Paino, sokeritasapaino ja verisuonet kulkevat käsi kädessä
Ylipaino lisää riskiä etenkin silloin, kun siihen liittyy korkea verenpaine tai kohonnut verensokeri. Verensokerin pitkäaikainen nousu vaurioittaa verisuonia hiljalleen.
Radikaaleja kuureja ei tarvita, vaan pysyvät, maltilliset muutokset ruokavaliossa ja arkiaktiivisuudessa ovat tehokkaampia. Liike ei hyödytä vain sydäntä ja vyötäröä. Säännöllinen, kohtuullisesti hengästyttävä liikunta parantaa verenkiertoa ja tukee verisuonten terveyttä.
Puolen tunnin reipas kävely useimpina viikonpäivinä riittää alkuun. Jos 30 minuuttia kerralla tuntuu liialta, liikunnan voi jakaa lyhyempiin jaksoihin päivän mittaan.
Alkoholi ja tupakka: pienet määrät, suuret vaikutukset
Runsas alkoholin käyttö kasvattaa aivohalvausriskiä selvästi. Kohtuukäyttö tarkoittaa korkeintaan yhtä annosta päivässä.
Tupakointi puolestaan nopeuttaa valtimoiden ahtautumista ja lisää hyytymisalttiutta. Lopettaminen on yksi tehokkaimmista yksittäisistä terveyspäätöksistä.
Sydämen rytmihäiriö voi lisätä riskiä huomaamatta
Eteisvärinä on yleinen rytmihäiriö, jossa sydämen epäsäännöllinen syke voi johtaa verihyytymien muodostumiseen. Hyytymä voi kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivohalvauksen.
Kaikilla ei ole selviä oireita, mutta sydämentykytys, epätasainen pulssi tai hengenahdistus ovat syitä hakeutua tutkimuksiin. Tarvittaessa käytetään verenohennuslääkitystä riskin pienentämiseksi.
Oireet vaativat välitöntä toimintaa
Aivohalvaus alkaa usein äkillisesti. Tyypillisiä merkkejä ovat:
- kasvojen toispuoleinen roikkuminen
- käden tai jalan heikkous
- puheen tuottamisen vaikeutuminen
- näköhäiriöt
- äkillinen, poikkeuksellisen voimakas päänsärky
- tasapainovaikeudet
Aivohalvauksen riskiä ei voi koskaan poistaa kokonaan. Mutta siihen voi vaikuttaa joka päivä pienillä teoilla.
Verenpaineen hallinta, säännöllinen liikkuminen, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin kohtuukäyttö, verensokerin tasapaino ja sydämen rytmin tarkkailu muodostavat yhdessä vahvan suojan.
Jaa tämä artikkeli, jotta mahdollisimman moni voi hyötyä siitä.
Lue myös:
