Moni saattaa kärsiä pohjekivusta ja luulla sen olevan vain kramppi. Joskus kyse saattaa olla myös vaarallisemmasta veritulpasta.
Laskimotukos eli veritulppa on vaarallinen terveydellinen tila, joka vaikuttaa verenkiertoon. Veritulpassa veri hyytyy, joka aiheuttaa tukoksia valtimossa tai laskimossa. Tämä puolestaan lakkauttaa verenkierron raajassa.
Suomessa jopa 10 000 ihmistä saa veritulpan vuosittain ja hoitamattomana veritulppa voi olla hengenvaarallinen.
Vaikka kuka tahansa voi saada veritulpan, koskettaa se useimmiten potilaita, jotka ovat olleet suuressa leikkauksessa tai muuten sairaalahoidossa. Myös raskaus ja synnytys altistavat veritulpalle.
Veritulppa tulee useimmiten keuhkoihin tai alaraajoihin ja aiheuttaa esimerkiksi kipua ja turvotusta. Toisaalta kaikki kipu esimerkiksi pohkeessa ei välttämättä viittaa veritulppaan.
Seuraavaksi paneudumme veritulppien ja jalkavaivojen oireisiin ja opimme tunnistamaan, miten alaraajan veritulpan erottaa muista jalan kiputiloista.
Kivun tyyppi ja sijainti
Oire, joka ilmenee niin jalkakrampeissa kuin veritulpassakin on kivun tunne. Kipu näiden kahden vaivan välillä on kuitenkin erilaista, ja on hyvä pohtia, miltä oma kivuntunne tuntuu.
Verisuonitauteihin erikoistuneen sairaalan mukaan veritulppien kipua kuvaillaan useimmiten ”jatkuvaksi, puisevaksi ja särkeväksi”. Kipu voi myös tuntua siltä, kuin se olisi ”syvällä” raajassa tai lihaksessa, ja se ilmenee useimmiten pohkeen tai reiden alueella.
Jalkakramppien kipu on sen sijaan äkkinäistä ja viiltävää. Vaikka kipu voi olla voimakastakin, se menee usein ohi muutaman minuutin kuluttua.
Jalkakramppeja tulee useimmiten pohkeeseen tai jalkapohjaan, ja kipu on helppo paikantaa tiettyyn lihakseen, lihaspinteeseen tai suoneen.
Liikkeen ja venyttelyn vaikutukset
Myös se, miten kipu lievittyy – tai voimistuu – liikkeen tai hieronnan avulla voi auttaa meitä erottamaan, onko kyse veritulpasta vai jalkakrampista. Siinä missä kramppi voi usein helpottua nopeastikin esimerkiksi venyttelyn ansiosta, veritulppa ei todennäköisesti reagoi liikkeeseen samalla tavalla.
Pahimmillaan liike, hieronta tai venyttely voivat jopa voimistaa kipua, kun kyse on veritulpasta.
Kiputilan arvioinnissa on hyvä myös miettiä, mistä kipu on mahdollisesti aiheutunut.
”Jos pohjekipu johtuu esimerkiksi urheilusuorituksessa tapahtuneesta loukkaantumisesta, ei yleensä ole syytä huolestua. Kun oireita ilmenee tavallisissa arkipäivän tilanteissa ilman vammaa, on aihetta tarkempaan selvittelyyn,” erikoislääkäri Mirka Sivula kertoo HUS:n sivuilla.
Ulkoiset oireet ja oireiden kesto
Veritulpan ja jalkakrampin voi mahdollisesti erottaa myös ulkoisilla oireilla. Esimerkiksi pohkeessa veritulppa voi aiheuttaa turvotusta, kuumotusta ja punoitusta veritulpan alueella.
Lihaskramppi sen sijaan ei aiheuta juurikaan ulkoisesti näkyviä oireita, ja kivun lisäksi tunnistettavimmat oireet liittyvät lihaksen jäykkyyteen tai lihaspinteisiin.
Lihaskramppien oireet ovat myös huomattavasti lyhytkestoisempia kuin veritulppien. Siinä missä lihaskramppi lievittyy usein muutamissa minuuteissa veritulpat alkavat usein pikkuhiljaa ja kipu kestää kauemmin.
Muut huomioitavat oireet
Kivun ja kipualueen oireiden lisäksi on hyvä tarkkailla mahdollisia muita oireet, joita ilmenee kiputilan yhteydessä.
Jalkakrampit ilmestyvät usein yhtäkkiä, eikä niiden ohella usein esiinny muita oireita. Mikäli kipu alkaa esimerkiksi urheilun yhteydessä etenkin, jos ei ole juonut tarpeeksi nesteitä, kyse on todennäköisesti jalkakrampista.
Veritulppien kanssa sen sijaan usein ilmenee muitakin, kuin pelkkiä paikallisoireita. Alaraajan veritulpasta kärsivä henkilö voi kokea esimerkiksi lämpöilyä tai kuumetta, sekä suorituskyvyn laskua.
Aina veritulppa ei kuitenkaan oireile kipuna vaan suurin muutos on esimerkiksi juuri pohkeissa havaittava kokoero. Veritulpan kohdalla toinen raajoista on ympärysmitaltaan usein suurentunut.
Joskus laskimoveritulppa eli alaraajan veritulppa voi kuitenkin olla henkeä uhkaava. Näissä tilanteissa veritulppa tai siitä irronnut kappale voi kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa keuhkoveritulpan, kertoo HUS.
Keuhkoveritulpan tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus ja äkillinen suorituskyvyn heikkeneminen.
Ehkäisy ja milloin hoitoon
Mikäli havaitset itsessäsi joko keuhko- tai laskimoveritulpan oireita on lääkärin vastaanotolle syytä hakeutua enintään muutaman päivän sisällä oireiden huomaamisesta. Mikäli oireet ovat voimakkaita, tulee päivystykseen hakeutua välittömästi.
Kuten lihaskramppeja, myös veritulppaa voi ehkäistä elämäntapaan liittyvillä muutoksilla.
Riittävä nesteytys on tärkeää niin kramppien kuin veritulpan ehkäisemisessä. Muita keinoja ehkäistä veritulppaa ovat liikunta, yleinen terveydestä huolehtiminen sekä tupakoinnin lopettaminen.
LUE LISÄÄ:
- Nämä ovat veritulpan yleisimmän oireet, joita moni ei osaa tunnistaa ajoissa
- Veritulppa oireilee eri tavoin eri kehon osissa – näitä varoitusmerkkejä ei saa koskaan ohittaa
