Uniapnea koskettaa lähes joka neljättä suomalaista.
Uniapnea tai tarkemmin ottaen obstruktiivinen uniapnea on sairaus, jossa hengitysilmavirtaus katkeaa kesken unen ylähengitysteiden ahtautumisen takia.
Useimmiten hengityskatkokset syntyvät silloin, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Sen seurauksena nielun kudokset painuvat kiinni ja aiheuttavat hengitystien tukkeutumisen.
Käypähoito -sivusto määrittelee uniapnean diagnostiset piirteet seuraavasti: ”Aikuisen obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimentumia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana.”
Uniapnea aiheuttaa sairastajilla väsymystä ja hajamielisyyttä, mutta etenkin yksin nukkuvan ihmisen voi olla vaikea huomata yönaikaiset hengityskatkokset.
Hengityskatkokset kestävät yleensä muutamia kymmeniä sekunteja, mutta voivat olla yli minuutinkin pituisia.
Lisäriskejä terveydelle
Vaikka uniapnea ei itsessään ei ole tappava, voi se olla välillinen tekijä yllättävissä kuolin tapauksissa.
Uniapnean on todettu lisäävän huomattavasti riskiä eri sydän- ja verisuonikomplikaatioille kuten aivoverenkiertohäiriölle ja keuhkovaltimoverenpainetaudille.
Esimerkiksi Uniapneapotilaiden riski saada sydäninfarkti nukkuessaan voi olla 6-kertainen muihin vuorokaudenaikoihin verrattuna ja yöllisen sydäninfarktin riski lähes 5-kertainen muihin sydäninfarktipotilaisiin verrattuna, kertoo Käypähoito.
Koska kyse on vakavasta ja pahimmillaan kuolemaan välillisesti johtavasta sairaudesta, on syytä oppia tunnistamaan yleisimmät tuntomerkit.
1. Kuorsaus
Kuten arvata saattaa, moni uniapneasta kärsivä kuorsaa unissaan. Kaikki kuorsaus ei kuitenkaan ole uniapneaa, mutta etenkin erittäin voimakas, katkonainen tai vaikean kuuloinen kuorsaaminen yhdistettynä muihin oireisiin voi viitata uniapneaan.
Jos huomaat kumppanisi tökkivän sinua hereille kovan kuorsaamisen takia keskellä yötä, kannattaa pohtia uniapnean mahdollisuutta.
2. Yöhikoilu, sydämen tykytykset ja virtsaamisen tarve
Kun hengitys katkeaa kesken yötä, se aiheuttaa haittoja elimistöön kokonaisvaltaisesti. Yöllinen hikoilu voi olla merkki hapenpuutteesta, joka syntyy yön aikana. Samalla tavalla katkonainen hengitys voi aiheuttaa häiriöitä tyypilliseen yölliseen virtsanerityksessä, jolloin virtsaamisen tarve kasvaa.
Hapenpuute ja elimistön yöllinen kuormittuminen sen sijaan voivat aiheuttaa sairastajalle sydämmentykytyksiä ja joskus potilas voikin herätä kesken yötä tähän tai tukehtumisen tunteeseen.
3. Aamupäänsärky
Pää kipeä heti aamusta? Kyse voi olla uniapneasta. Kuten hikoilu, myös aamuisin ilmenevät uniapneaan liittyvät päänsäryt johtuvat aivojen hapenpuutteesta. Nämä päänsäryt voivat tuntua painemaisilta ja kestävät useimmiten vain tunnin heräämisestä.
4. Suun kuivuus
Päänsäryn lisäksi uniapneaa sairastavalla voi olla ikävä ja kuiva tunne suussaan herätessään. Usein ihmiset, joilla on hengitysvaikeuksia hengittävät nukkuessaan suun kautta.
Sen lisäksi, että kuivan suun tunne on itsessään ikävä, voi pitkittynyt suun jatkuva kuivuminen aiheuttaa ongelmia esimerkiksi suun ja hampaiden terveydelle.
5. Väsymys
Jos hengitys katkeilee kesken yötä ei ole ihme, että aamulla väsyttää. Ajoittainen lievä väsymys on normaalia, mutta mikäli väsymys jatkuu pitkään ja alkaa tuntua uupumukselta on syytä tarkastella tilannetta.
Onko elämässäsi jotain ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat juuri nyt unesi laatuun vai voisiko kyse ollakin uniapneasta?
6. Keskittymisen heikentyminen ja muistihäiriöt
Huonosti nukutun yön jälkeen jokainen meistä tietää, ettei toimintakyky ole ihan tavallisella tasollaan. Kun tämä jatkuu pitkään, voivat seuraamukset olla hälyttäviä.
Uniapnea ja sen tuomat huonot yöunet on linkitetty muun muassa alentuneeseen lähimuistin tasoon, päätöksentekoon sekä tarkkaavaisuuteen.
7. Muutos mielialassa
Hoitamatonta uniapneaa sairastava saattaa myös huomata olevansa alati huonolla tuulella, äkkipikainen tai muuten vain alakuloinen. Univaje tai huonolaatuinen uni vaikuttaa tutkitusti mieleialaamme eikä uniapnean aiheuttama unen heikkous ole poikkeus.
Mikäli olosi on kuitenkin huomattavan masentunut tai itsetuhoinen, hakeudu pikimmiten tereydenhuollon vastaanotolle.
8. Korkea verenpaine
Myös korkea verenpaine voi olla merkki uniapneasta. Unen katkeaminen on hermostolle hälyttävä tapahtuma. Keho reagoikin katkoksiin siirtymällä levollisesta parasympaattisesta hermostosta sympaattisen hermoston toimintaan.
Sympaattinen hermosto aktivoituu stressitilanteissa ja se muun muassa nostaa sykettä ja verenpainetta, sekä vilkastaa ruoansulatusta. Pitkittyneenä sympaattisen hermoston aktivoituminen voi johtaa kroonisesti korkeaan verenpaineeseen.
Lisäksi kesken unien hermostuva keho vapauttaa stressihormoni katekolimeja vereen. Tämä voi puolestaan lisätä stressihormonien määrää verenkierrossa ylipäätään ja niin ikään nostaa verenpainetta.
Mitä tehdä?
Jos yksi tai useampi oireista kuulosti tutulta, saattaa olla aika hakeutua lääkärin vastaanotolle. Mikäli suvussasi on uniapneaa tai olet ylipainoinen, todennäköisyys sille, että myös sinulla saattaa olla uniapnea, on korkeampi.
Uniapnea voidaan todeta lääkärin avulla teettämällä potilaalle yöllinen apneatutkimus eli unirekisteröinti. Sen ja sairauden toteamisen jälkeen uniapneaa hoidetaan muun muassa elämäntapoja muuttamalla kuten tupakoinnin lopettamisella, liikunnalla ja painonhallinnalla sekä lääketieteellisesti.
Lisäksi moni uniapneapotilas käyttää yöllä esimerkiksi suuhun laitettavaa kiskoa tai CPAP-hoitolaitetta. Vaikeissa tapauksissa myös hengitysteiden leikkaus on mahdollinen.
Vaikka uniapnea on vakava sairaus, se on hoidettavissa. Suomalaisista arviolta noin 9–24 prosenttia sairastaa uniapneaa ja se on yleisintä 40–65-vuotiailla. Tietoisuus sairaudesta lisääntyy jatkuvasti ja myös hoitomuodot kehittyvät.
Mikäli epäilet että sinä tai joku läheisitäsi saattaa sairastaa uniapneaa, mene matalalla kynnyksellä terveydenhoidon vastaanotolle. Kun uniapneaan saa apua, elämänlaatu voi parantua huomattavasti.
