Vuodenaikojen vaihtelut voivat vaikuttaa sisäkasveihin yllättävän paljon. Nyt asiantuntija paljastaa, mitä viherkasvien hoidossa kannattaa ottaa huomioon keväisin.
Keväisin moni kasvi-intoilija saattaa pihaan ja puutarhaan jättäen näin sisäkasvit vaille niiden tarvitsemaa huomiota.
Moni ei kuitenkaan muista, että vuodenajoilla on suuri vaikutus myös sisällä kasvaviin kukkiin ja kasveihin.
Puutarhaliiton hallituksen puheenjohtaja ja asiantuntija Saara Hyttinen kertoo nyt, miksi kevät on loistava aika pitää puutarhan lisäksi myös hyvää huolta sisäkasveista.
Kevät vaikuttaa sisäkasveihin
Vaikka sisällä kasvavat viherkasvit kukoistavat vuoden ympäri, elävät nekin vuoden kiertokulun ja vuodenaikojen mukana.
Jo sillä, kuinka paljon valoa tai hohkaavaa lämpöä ulkoa tulee sisälle kotiin, on vaikutus sisäkasvien vointiin.
– On hyvä tiedostaa, että vaikka sisäkasvit elävät sisällä, luonnon ja vuoden kiertokulku vaikuttaa myös niihin, Puutarhaliiton hallituksen puheenjohtaja Saara Hyttinen kertoo Newsnerille.
Yksi esimerkki vuodenajan vaikutuksista kasveihin on lisääntynyt valon määrä, jolla on vaikutusta kasvien kasvuun ja ravinnontarpeeseen.
– Kun valon määrä lisääntyy, kasvit tarvitsevat myös enemmän virtaa eli lannoitetta, Hyttinen kertoo.
– Kevät on myös sisäkasvien kasvuaikaa.
Lisää valoa, enemmän ravinteita
Lisääntyneen valon ja ravinteentarpeen vuoksi kevät Hyttisen mukaan on oivan ajankohta tehdä sisäkasveille viherhuoltoa.
Viherhuoltoon voi sisällyttää muun muassa kuivahtaneiden lehtien poistoa, mullan vaihtamista tai kasvin siirtämistä tarpeen mukaan isompaan ruukkuun.
Liikaa muutoksia ei kuitenkaan kannata tehdä samanaikaisesti.
– Lannoitusta ei kannata aloittaa heti multien vaihdon jälkeen, sillä silloin juuriin voi syntyä typpipiikki, Hyttinen huomauttaa.
Typpipiikki voi syntyä silloin, kun kasvi saa ravinteita niin lannoitteesta kuin uudesta mullastakin. Useissa mullissa on jo valmiiksi joitakin ravinteita.
Jos lannoituksen aloittaa heti tuoreen mullan vaihdettua, saattaa ravinteita olla kasvualustassa kasville liikaa.
Hyttinen suositteleekin odottamaan noin kaksi viikkoa mullan vaihdon ja lannoituksen aloittamisen välillä.
Vältä liiallista kastelua
Valo ja vuodenajat voivat vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon kasvit tarvitsevat vettä.
Esimerkiksi kesällä parvekkeelle nostettu kasvi juo todennäköisesti enemmän kuin se tekisi talvisaikaan. Toisaalta myös ilma voi olla kesäisin kosteampaa, joka myös vaikuttaa siihen, miten paljon kukin kasvi tarvitsee vettä.
Yleinen virhe, johon moni tuore kasvi-intoilija sortuu, on liiallinen kastelu.
– Jos kastellaan liikaa, juuriin voi tulla ongelmia, Hyttinen sanoo.
Liiallinen kastelu voi johtaa muun muassa juurimätään, jolloin kasvin lehdet muuttuvat keltaisiksi. Kasvi voi myös nuupahtaa tai alkaa haista pahalta.
Kasvin vedentarvetta voi tarkastella esimerkiksi seuraamalla mullan kosteutta. Jos multa on vielä kosteaa edellisestä kastelukerrasta, ei vettä tarvitse lisätä.
On kuitenkin hyvä huomioida, että eri kasvilajeilla on erilaiset vedentarpeet. Esimerkiksi suuri- ja ohutlehtiset kasvit tarvitsevat vettä useimmin kuin pieniä, paksuja lehtiä kasvavat kasvit.
Pitkälle pääsee kuitenkin jo sillä, että muistaa kastella kasvit säännöllisesti, mieluummin harvemmin ja runsaalla vedellä kuin usein jatkuvalla syötöllä.
Muista nämä
Vuoden kiertokulku vaikuttaa puutarhan ja hyötykasvien lisäksi yhtä lailla sisäkasveihin. Siksi onkin hyvä panna mieleen seuraavat asiat sisäkasvien huollosta keväisin:
- Leikkaa tai irrota kuolleet lehdet
- Vaihda mullat kasveille
- Siirrä kasvi tarvittaessa isompaan ruukkuun
- Aloita lannoitus kaksi viikkoa multien vaihdosta
- Seuraa kosteutta ja kastelun tarvetta
Onko sinulla huone- tai sisäkasveja? Teetkö niille keväisin mitään erityistä? Kerro siitä meille Facebookissa!
LUE MYÖS:
- Nerokasta: Pelasta nuupahtaneet kasvit yhdellä aineella – löytyy jo valmiiksi keittiöstä
- Nämä kasvit ovat koirille vaarallisia
