Maria Veitola muistuttaa, että kesä ei ole kaikille pelkkää suloista suvea.
Kesä – tuo vuodenaika, jota niin moni odottaa innolla. Auringonpaiste, loma, jäätelö rannalla ja huolet pois. Mutta entä jos kesä ei tunnukaan kepeältä ja huolettomalta? Entä jos se tuo mieleen aivan toisenlaisia muistoja?
Maria Veitola pysäyttää sosiaalisessa mediassa jaettuaan vanhan valokuvan itsestään 18-vuotiaana. Kuvassa on nuori Veitola, juuri täysi-ikäistynyt, kesän 1991 kynnyksellä. Takana on rankka kevät.
– On kesä vuonna 1991. Olen ollut loppukevään osastohoidossa keskussairaalassa ja toivun edelleen rajusta anoreksiasta, Veitola kirjoittaa.
Saaristomaisema, mökkielämä ja perheen läheisyys loivat turvaa, mutta sisäinen kamppailu syömisen ja masennuksen kanssa oli silti vahvasti läsnä. Veitola kuvailee ristiriitaista tunnetta: samaan aikaan turvallinen ja vaikea kesä.
Yksi pieni hetki jäi erityisesti mieleen. Veitola muistaa, kuinka hän sai pitää sylissään suvun vastasyntynyttä vauvaa.
– Vaikka olin edelleen kovin hento ja hauras, minuun luotettiin.
Tuo hetki merkitsi paljon. Se muistutti siitä, että vaikka olisi hauras, voi olla tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin on.
Kesän ei tarvitse olla juhlaa – hiljaisuus riittää
Veitola jatkaa pohdintaa siitä, miten monelle kesä on vuoden kohokohta – mutta ei kaikille. Kun ympäristö hehkuu iloa, aurinkoa ja hyvää fiilistä, voi sisimmässä tuntua aivan päinvastaiselta. Se on täysin normaalia.
– Kun kiire hellittää, mieli alkaa puhua. Eikä se aina puhu hyvää, hän sanoo.
Veitola korostaa, ettei kesän kuulu olla suoritus. Se ei vaadi suuria suunnitelmia tai täydellistä onnea. Voi riittää vain pieni lepohetki varjossa, paljain jaloin nurmikolla astelu, halaus tai lyhyt viesti ystävälle.
– Lupa levätä. Lupa olla hiljaa. Lupa olla heikko tai keskeneräinen, Veitola kirjoittaa.
Veitolan seuraajat kiittelevät vuolaasti koskettavasta ja osuvasta tekstistä. Moni kertoo myös omia kokemuksiaan.
– Mua ilahduttaa tiukkina hetkinä taivaan värit. Joskus ihan vaan sängystä ikkunasta, joskus kävelyltä. Jotenkin lohdullista ajatella, että tietyt asiat jatkaa kulkuaan, vaikka mitä tapahtuisi, eräs kirjoittaa.
– Se on ihan okei vaan olla sisällä tekemättä mitään, vaikka ulkona paistaakin aurinko ja kaverit postailee kuvia instaan mökeiltään, toinen komppaa.
Maria Veitolan kesämuisto muistuttaa, että kaikilla ei ole kepeä kesämieli. Se ei tee kenestäkään huonompaa. Kesä voi olla myös aikaa toipua, hengittää ja olla hetken hiljaa. Se voi olla lempeä, vaikka sisällä kuohuisikin. Kauniit hetket voivat syntyä pienistä asioista – ja niissä on usein enemmän voimaa kuin arvaammekaan.
LUE MYÖS:
