Valta vaihtui Norjassa 28. elokuuta 2026, kun kuningas Harald V kuoli ja hänen poikansa nousi valtaistuimelle nimellä kuningas Haakon VIII. Samalla koko kuningasperhe siirtyi perimysjärjestyksessä yhden askeleen eteenpäin. Mutta kuka on seuraavana – ja miksi Norjan kruununperimysjärjestys ei noudata pelkkää syntymäjärjestystä?
Norjassa kruunun periytymisestä ei päätetä hovissa eikä parlamentissa, vaan se on kirjattu suoraan maan perustuslain 6 §:ään. Pykälä määrää, että kruunu siirtyy hallitsijan jälkeläisille sukupolvi kerrallaan ja että perintöoikeus kuuluu vain hallitsijan ja hänen sisarustensa jälkeläisille. Sääntöjä on muutettu kolme kertaa, ja juuri siksi nykyinen järjestys yllättää monet. Perimysjärjestyksessä ensimmäisenä on kuningas Haakonin vanhempi lapsi, kruununprinsessa Ingrid Alexandra.
Kuka on seuraavana Norjan kruununperimysjärjestyksessä?
Perimysjärjestyksessä on kuusi henkilöä. Kuningas Haakonin jälkeen kruunu siirtyy hänen lapsilleen ja sen jälkeen hänen sisarelleen ja tämän lapsille. Virallinen järjestys julkaistaan kuningashuoneen verkkosivuilla.
| Sija | Nimi | Syntynyt | Suhde kuninkaaseen |
|---|---|---|---|
| 1 | Kruununprinsessa Ingrid Alexandra | 2004 | tytär |
| 2 | Prinssi Sverre Magnus | 2005 | poika |
| 3 | Prinsessa Märtha Louise | 1971 | sisar |
| 4 | Maud Angelica Behn | 2003 | sisarentytär |
| 5 | Leah Isadora Behn | 2005 | sisarentytär |
| 6 | Emma Tallulah Behn | 2008 | sisarentytär |
Ovatko Marius Borg Høiby tai Durek Verrett perimysjärjestyksessä?
Eivät. Kuningatar Mette-Maritin esikoinen Marius Borg Høiby ei ole kuninkaan jälkeläinen, joten hänellä ei ole oikeutta kruunuun. Avioliiton kautta perheeseen tullut puoliso ei myöskään peri kruunua. Märtha Louisen aviomies Durek Verrett on perimysjärjestyksen ulkopuolella, aivan kuten kuningatar Mette-Marit itse. Perintöoikeuden voi myös menettää. Perustuslain 36 §:n mukaan perimysjärjestyksessä oleva ei saa avioitua ilman kuninkaan lupaa. ”Luvatta” solmittu avioliitto vie oikeuden kruunuun sekä perijältä että hänen jälkeläisiltään.
Miksi kuningas Haakonin sisko Märtha Louise on veljensä jälkeen, vaikka hän on vanhempi?
Siksi, että perustuslakia muutettiin vuonna 1990 ja uusi sääntö koskee vain sen jälkeen syntyneitä sukupolvia. Vuoteen 1971 asti kruunun saattoivat periä vain miehet, minkä vuoksi Harald V:n sisarten Ragnhildin ja Astridin jälkeläiset eivät ole perimysjärjestyksessä lainkaan. Vuosina 1971–1990 syntyneiden kohdalla pojat menevät tyttärien edelle: Märtha Louise syntyi 1971 ja Haakon 1973, mutta lain takia veli ohitti siskonsa. Vuoden 1990 jälkeen syntyneistä vanhin lapsi perii kruunun sukupuolesta riippumatta. Siksi Ingrid Alexandra on pikkuveljensä edellä, ja Norja saa aikanaan nykyisen valtiomuotonsa ensimmäisen hallitsevan kuningattaren.
Mitä tapahtuu, kun Norjan kuningas kuolee – vannotaanko vala ja järjestetäänkö kruunajaiset?
Kruunu siirtyy välittömästi, ilman päätöstä tai seremoniaa: uusi hallitsija on kuningas samalla hetkellä kun edellinen kuolee. Perustuslain 9 § edellyttää, että kuningas vannoo parlamentille, eli suurkäräjille, valan hallita maata perustuslain ja lakien mukaan.
Kruunajaisia Norjassa ei ole järjestetty vuoden 1906 jälkeen. Niiden tilalle Harald V ja kuningatar Sonja ottivat vuonna 1991 kirkollisen siunauksen Nidarosin tuomiokirkossa Trondheimissa – kyse on kuitenkin vapaaehtoisesta perinteestä, jota ei ole kirjattu lakiin. Valtaistuimen vaihtumisen vaiheet on kuvattu suurkäräjien omassa oppimateriaalissa. Uuden hallitsijan vanhin perillinen saa automaattisesti kruununprinssin tai kruununprinsessan arvon ja täysi-ikäisenä paikan valtioneuvoston istunnoissa.
Voiko Norjan kuningas luopua kruunusta?
Perustuslaissa ei ole säännöstä kruunusta luopumisesta, ja kuningas Harald V korosti toistuvasti, että kuninkaan tehtävä on elinikäinen. Käytännössä luopuminen edellyttäisi suurkäräjien päätöstä, eikä Norjassa ole vastaavaa perinnettä kuin Tanskassa, jossa kuningatar Margareeta II luopui kruunusta vuonna 2024. Jos kruunulle ei jostain syystä olisi yhtään perustuslain mukaista perillistä, suurkäräjät valitsisi uuden kuninkaan tai kuningattaren.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
- Kuningas Haakon VIII ja kuningatar Mette-Marit ovat kertoneet jatkavansa siunausperinnettä Nidarosin tuomiokirkossa. Ajankohta vahvistetaan hovin ilmoituksella.
- Kruununprinsessa Ingrid Alexandra hoitaa kruununperijän tehtäviä ja toimii sijaishallitsijana kuninkaan ollessa ulkomailla tai estynyt.
- Kun Ingrid Alexandra aikanaan nousee valtaistuimelle, hänen jälkeensä perimysjärjestyksessä ovat hänen omat lapsensa – ja vasta sen jälkeen prinssi Sverre Magnus.
Lue myös:
