Moni pidättelee itkua – ei kannattaisi

Itkeminen on luonnollinen tapa purkaa tunteita, ja sillä on lukuisia terveellisiä vaikutuksia. Ihminen on ainoa eläin, joka itkee ”tunteellisia” kyyneleitä.

Osa ihmisistä itkee harvoin tai ei juuri koskaan. Sen sijaan he saattavat käsitellä tunteitaan muilla tavoilla, esimerkiksi liikkumalla, kuuntelemalla iloista musiikkia tai yrittämällä tietoisesti kohottaa mielialaansa.

Mutta onko tämä pitkällä aikavälillä hyvä vai huono asia?

Keho rauhoittuu itkemisen jälkeen

Tutkimusten mukaan itkeminen aktivoi parasympaattista hermostoa, joka auttaa kehoa palautumaan stressistä. Lisäksi itkeminen liittyy hormonien, kuten oksitosiinin ja endorfiinien, vapautumiseen, jotka voivat lievittää sekä fyysistä että henkistä kuormitusta.

Harvardin mukaan itkeminen toimii eräänlaisena ”turvaventtiilinä”, joka auttaa purkamaan stressiä ja vaikeita tunteita.

Yhdessä tutkimuksessa havaittiin myös, että itkevät henkilöt palautuivat stressitilanteesta nopeammin kuin ne, jotka eivät itkeneet. Tämä viittaa siihen, että itkeminen voi olla osa kehon luonnollista säätelyjärjestelmää.

Tutkimusten perusteella myös esimerkiski surullisen elokuvan tai musiikin aiheuttamalla itkulla voi olla aitoja hyötyjä. Kun tunne on riittävän voimakas ja koetaan aidoksi, keho reagoi samalla tavalla kuin muussakin itkemisessä: parasympaattinen hermosto aktivoituu ja keho alkaa rauhoittua, samalla kun mielihyvää tuottavia välittäjäaineita vapautuu.

Tämä voi helpottaa stressiä ja tuoda hetkellistä keveyttä oloon. Hyödyt jäävät kuitenkin usein pinnallisemmiksi, jos itku ei liity omaan elämäntilanteeseen tai tunteiden käsittelyyn. Siksi tutkijat korostavat, että vaikka ulkoinen ärsyke voi toimia tehokkaana ”porttina” tunteisiin, suurin merkitys syntyy silloin, kun tunne yhdistyy omiin kokemuksiin ja auttaa ymmärtämään itseä paremmin.

Entä jos tunteet ohittaa muilla tavoilla?

Kaikki eivät kuitenkaan itke. Osa ihmisistä – kuten monet aktiiviset ja toiminnalliset persoonat, käsittelee tunteitaan tekemisen kautta.

Liikunta, musiikki ja huomion siirtäminen voivat:

  • vähentää stressiä
  • parantaa mielialaa nopeasti
  • auttaa säilyttämään toimintakyvyn

Tämä ei ole itsessään ongelma. Päinvastoin, näitä pidetään usein terveinä selviytymiskeinoina.

Ongelmaksi tilanne voi muuttua silloin, jos tunteita ei kohdata lainkaan. Tutkimuksissa tunteiden tukahduttaminen on yhdistetty:

  • heikompaan immuunijärjestelmään
  • sydän- ja verisuonisairauksiin
  • kohonneeseen stressiin ja ahdistukseen

Lisäksi tutkimukset osoittavat, että tunteiden aktiivinen tukahduttaminen voi liittyä masennusoireisiin.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu myös, että vaikka henkilö kokee itsensä rauhalliseksi, keho voi silti olla kuormitustilassa, esimerkiksi sydämen syke ja muut fysiologiset reaktiot voivat pysyä koholla.

Kaikki ei ole mustavalkoista

Tärkeä huomio on, että tunteiden säätelyssä ei ole yhtä oikeaa tapaa.

Tutkijat erottavat toisistaan:

  • tunteiden tukahduttamisen (haitallinen pitkällä aikavälillä)
  • tunteiden uudelleen suuntaamisen tai käsittelyn (voi olla hyödyllistä)

Jos esimerkiksi:

  • liikut, kun olet stressaantunut
  • kuuntelet musiikkia ja tunnet oikeasti helpotusta
  • pystyt myöhemmin palaamaan tunteeseen tarvittaessa

kyse ei välttämättä ole tukahduttamisesta, vaan toimivasta säätelystä.

Milloin kannattaa pysähtyä?

Asiantuntijoiden mukaan omaa toimintaa kannattaa tarkastella, jos:

  • tunteita välttelee jatkuvasti
  • suru tai stressi ei koskaan tunnu “purkautuvan”
  • keho jää jatkuvaan jännitystilaan
  • tai olo muuttuu ajan myötä turtuneeksi

Tällöin tunteiden käsittely voi jäädä pinnalliseksi, vaikka arki näyttäisi toimivalta.

Jos tunteet tulevat käsitellyiksi muilla tavoilla, itkemättömyys ei välttämättä ole ongelma. Mutta jos tunteet jäävät toistuvasti sivuun, keho ja mieli voivat maksaa siitä myöhemmin korkean hinnan.

Itse itken todella harvoin ja välillä huolehdin, että tukahdutan tunteeni. ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” ja niin edelleen. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

Lue myös: