Kuninkaalliset tittelit selitettynä: miksi Ingrid Alexandra on hänen kuninkaallinen korkeutensa, mutta veljensä ei?

Norjan kuningasperheessä on neljä ihmistä, joista käytetään neljää erilaista puhuttelutapaa: hänen majesteettinsa, hänen kuninkaallinen korkeutensa, hänen korkeutensa sekä pelkkä kuningatar Sonja. Ruotsissa prinssi voi olla herttua ilman maata, ja Britanniassa prinssi voi lakata olemasta prinssi yhdellä kirjeellä. Mitä nämä tittelit oikeastaan tarkoittavat – ja kuka päättää, kenelle ne kuuluvat?

Tittelit ovat koostuvat kahdesta eri asiasta, jotka menevät helposti sekaisin. Arvonimi kertoo, kuka ihminen on: kuningas, kuningatar, kruununprinsessa, prinssi, herttua. Puhuttelutyyli taas kertoo, miten häntä kuuluu puhutella: majesteetti, hänen kuninkaallinen korkeutensa (HKK) tai hänen korkeutensa (HH).

Arvonimi periytyy syntymässä tai tulee avioliiton kautta, mutta puhuttelutyylin päättää hallitsija – ja juuri siksi samassa perheessä voi olla prinssi, joka on hänen kuninkaallinen korkeutensa, ja toinen, josta käytetään ”vain” puhuttelua hänen korkeutensa. Vastaus siihen, kuka saa minkä tittelin, on siis lyhyt: hallitsija päättää, ja Pohjoismaissa päätökset ovat viime vuosina kulkeneet yhteen suuntaan – kohti pienempää kuningashuonetta.

Mitä eroa on majesteetilla, hänen kuninkaallisella korkeudellaan ja hänen korkeudellaan?

Majesteetti kuuluu vain hallitsijalle ja hänen puolisolleen, hänen kuninkaallinen korkeutensa kuningashuoneen jäsenille ja hänen korkeutensa taas niille prinsseille ja prinsessoille, jotka eivät kuulu kuningashuoneeseen. Norjan tilanne syksyllä 2026 näyttää, miten portaat toimivat.

Puhuttelu	Lyhenne	Kenelle	Norjassa nyt
Hänen majesteettinsa	H.M.	hallitsija ja puoliso	kuningas Haakon VIII, kuningatar Mette-Marit
Hänen kuninkaallinen korkeutensa	H.K.K.	kuningashuoneen jäsenet	kruununprinsessa Ingrid Alexandra
Hänen korkeutensa	H.H. tai H.K.	muut prinssit ja prinsessat	prinssi Sverre Magnus, prinsessa Märtha Louise
Ei puhuttelua, arvonimi säilyy	–	esim. hallitsijan leski	kuningatar Sonja (ei enää Hänen Majesteettinsa Kuningatar)

Ruotsissa ja Tanskassa portaat ovat samat. Ruotsissa hänen kuninkaallinen korkeutensa puhuttelua käytetään kuningasparin lisäksi Victoriasta, Danielista, Estellestä, Oscarista, Carl Philipistä, Sofiasta ja Madeleinesta; heidän lapsensa ovat prinssejä ja prinsessoja ilman puhuttelua.

Miksi Sverre Magnus on vain hänen korkeutensa, mutta Ingrid Alexandra hänen kuninkaallinen korkeutensa?

Koska kuningas Harald päätti niin heti pojan syntyessä vuonna 2005. Norjan hovi oli jo 2002 pienentänyt kuningashuonetta, kun Märtha Louise luopui hänen kuninkaallisesta korkeudestaan perustaessaan oman yrityksen. Periaate on sen jälkeen ollut, että kuningashuoneeseen kuuluvat vain hallitsija ja puoliso, perijä ja puoliso sekä perijän vanhin lapsi – muut ovat hovin selityksen mukaan ”muita prinssejä ja prinsessoja”, joilla on kuninkaallinen arvonimi, mutta ei edustusvelvollisuutta eikä heille makseta apanaasia.

Prinssi Sverre Magnus on silti perimysjärjestyksessä toisena ja tekee hovin mukaan yksittäisiä edustustehtäviä. Kun hänen sisarensa aikanaan nousee valtaistuimelle, titteli ei muutu. Siksi hänestä käytetään puhuttelutyyliä ”hänen korkeutensa” – englanniksi ”his highness”.

Mitä herttuan titteli tarkoittaa Ruotsissa?

Nimellistä arvoa ilman maata, rahaa tai valtaa. Jokainen Ruotsin prinssi ja prinsessa saa syntyessään tai avioituessaan herttuakunnan: Victoria ja Daniel ovat Länsi-Götanmaan, Estelle Itä-Götanmaan, Oscar Skånen, Carl Philip ja Sofia Värmlannin ja Madeleine Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuoita.

Myös vuonna 2025 syntynyt prinsessa Ines on Västerbottenin herttuatar. Titteli sitoo kuninkaallisen maakuntaan, jossa hän vierailee ja jota hän ”edustaa”, mutta se ei periydy eikä tuo tuloja. Lokakuussa 2019 kuningas poisti Carl Philipin ja Madeleinen lapsilta hänen kuninkaallisen korkeutensa -puhuttelutyylin, mutta jätti heille prinssin ja herttuan tittelit – juuri siksi, että ne eivät velvoita mihinkään.

Kuka saa olla prinssi tai prinsessa Britanniassa?

Hallitsijan lapset, hallitsijan poikien lapset ja Walesin prinssin vanhimman pojan lapset – näin määräsi kuningas Yrjö V vuonna 1917, ja Elisabet II laajensi säännön 2012 kaikkiin Walesin prinssin vanhimman pojan lapsiin, jotta Charlotte ja Louis saisivat saman tittelin kuin George.

Siksi Harryn lapset Archie ja Lilibet saivat nyös oikeuden prinssin ja prinsessan titteliin sillä hetkellä, kun heidän isoisästään tuli kuningas, ja ovat käyttäneet niitä maaliskuusta 2023. Prinssi Edwardin lapset taas eivät käytä prinssin titteliä, koska heidän vanhempansa valitsivat toisin. Britanniassa titteli on siis sukupolvikysymys, Pohjoismaissa hallitsijan valinta.

Voiko kuninkaallisen tittelin menettää?

Kyllä, ja viime vuosina niin on tapahtunut kolmessa hovissa. Lokakuussa 2025 Charles III käynnisti Buckinghamin palatsin mukaan prosessin, jolla veljeltään poistettiin prinssin arvonimi, H.K.H ja Yorkin herttuan titteli; hänet tunnetaan nyt vain nimellä Andrew Mountbatten Windsor.

Tanskassa kuningatar Margareeta päätti 2022, että prinssi Joachimin neljä lasta ovat vuoden 2023 alusta lähtien kreivejä ja kreivittäriä Monpezat’sta, eivät enää prinssejä. Norjassa Märtha Louise sai 2019 pitää prinsessan tittelin sillä ehdolla, ettei käytä sitä liiketoiminnassa. Yhteistä kaikille on, että perimysjärjestys ei muuttunut: titteli ja perintöoikeus ovat eri asioita, ja perintöoikeuden voi viedä vain laki.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

• Britannian hallitus harkitsee lakia, jolla Andrew Mountbatten Windsor poistettaisiin myös perimysjärjestyksestä. Se vaatii parlamentin päätöksen ja kaikkien 15 kuningaskunnan suostumuksen; Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada ovat ilmoittaneet tukensa.
• Norjan hovi ei ole ilmoittanut muutoksia Sverre Magnuksen tai Märtha Louisen titteleihin uuden kuninkaan aikana.
• Ruotsissa seuraava titteli jaetaan, kun perimysjärjestyksessä olevalle syntyy lapsi: prinssi tai prinsessa, herttua tai herttuatar – ei hänen kuninkaallinen korkeutensa.