Kuningas Haraldin kuoleman jälkeen Norjan kuninkaallisessa perheessä tehtiin välittömästi useita muutoksia perinteen mukaisesti. Yksi näistä oli se, että kuningatar Sonjasta ei enää puhuta muodossa ”hänen majesteettinsa”, vaikka hän saikin pitää kuningattaren tittelin. Nyt Norjassa on yhtä aikaa kaksi kuningatarta, mikä on poikkeuksellista maan historiassa.
Kuningas Haraldin kuolema perjantaina 28. elokuuta on laskenut surun koko Norjan ylle. Pidetyn kuninkaan kuolema oli raskas ja vaikea uutinen niin norjalaisille kuin monille naapurimaille.
Kuningas Haakon VIII astui valtaistuimelle heti isänsä kuoltua ja vannoi virallisen valansa suurkäräjille tiistaina. Samalla hänen puolisostaan Mette-Maritista tuli kuningatar ja heidän tyttärestään Ingrid Alexandrasta kruununprinsessa.
Norjan kuningashuoneessa alkaakin nyt uusi aikakausi, joka pitää sisällään historiallisen käänteen.
Kuningatar Sonja voi saada ainutlaatuisen roolin
Samalla kun arvonimet kuningashuoneessa ovat muuttuneet, kuningatar Sonjan täytyy sopeutua täysin uuteen elämänvaiheeseen – 89 vuoden iässä.
Toisaalta kuningas Haakonilla on nyt etu, jota muilla kuninkailla ei ole aiemmin ollut – hän voi kysyä apua ja keskustella äitinsä kanssa siitä, millaista on olla kuningaspari. Kuninkaallisasiantuntija Trond Norén Isaksenin mukaan kyse on ainutlaatuisesta hetkestä Norjan nykyaikaisessa historiassa.
– Kuningas Haakon on itse tarpeeksi vanha, että hän oli mukana jo edellisellä kerralla kun valta vaihtui. On tietysti etu, että hän voi pyytää kuningatar Sonjalta nyt neuvoja koskien niin vallanvaihtumista kuin monia muitakin asioita, Norén Isaksen kertoo NTB:lle.
Valta vaihtuikin nyt Norjassa historiallisella tavalla. Kun Haakonin isoisoisä kuningas Haakon VII nousi valtaan vuonna 1905, ei vielä ollut olemassa nykyisen muotoista käytäntöä, jota olisi voitu seurata.
Kuningas Olavin seuratessa hänen jälkeensä vuonna 1957, hän oli myös yksin, sillä hänen äitinsä kuningatar Maud oli kuollut jo vuonna 1938.
Kuningas Olavi oli leski, sillä hänen vaimonsa kruununprinsessa Märtha menehtyi vuonna 1954 kolme vuotta ennen sitä, kun Olavi nousi valtaistuimelle. Näin ollen Norjalla ei ollut lainkaan kuninkaallista paria vuosien 1938-1991 välisenä aikana.
Ei siis liene yllätys, että kuningas Harald kuvaili itse olleensa ”hieman peloissaan”, kun hän nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna 1991. Harald sai kuitenkin lopulta hallita Norjaa yhdessä vaimonsa kuningatar Sonjan kanssa 35 vuoden ajan ja he nauttivat suuresta kansan suosiosta.
Neuvonantajat yleisempiä ulkomailla
Edeltäjistään poiketen tuoreella kuningas Haakon VII:lla on kuitenkin nyt ainutlaatuinen mahdollisuus saada hyviä neuvoja äidiltään kuningatar Sonjalta. Tämä voi olla tarpeen etenkin nyt, kun kuningatar Mette-Marit ei terveydellisten syiden takia pysty tekemään juuri lainkaan virallisia edustustöitä toipilasjaksonsa aikana.
– Hän [kuningatar Sonja] ja kuningas Harald jakoivat elämäntehtävänsä ja sen takia hän onkin ollut ”konehuoneen” sisällä jo 35 vuoden ajan, Norén Isaksen kuvailee kuningattaren ainutlaatuista osaamista ja tietotaitoa hallitsijan tehtävistä.
Vaikka Norjassa kuninkaat eivät ole aiemmin päässeet kysymään neuvoja entisiltä kuningattarilta, se on ollut yleisempää muissa Euroopan monarkioissa. Tästä löytyy hyvä esimerkki Tanskasta.
– Esimerkiksi kuningatar Margareetan äiti, kuningatar Ingrid, eli vielä 28 vuotta Margareetan ollessa kuningatar. Iso-Britannian kuningatar Elisabet puolestaan eli vielä 50 vuotta tyttärensä kuningatar Elisabetin II:n hallitessa, asiantuntija huomauttaa.
Tanskan kuningatar Margareeta päätti vuonna 2024 luopua vallasta ja ryhtyi välittömästi tärkeäksi tueksi pojalleen kuningas Frederikille tämän uudessa roolissa.
LUE LISÄÄ:
- Ingrid Alexandran elämä muuttuu kuningas Haakonin alaisuudessa
- Kuningatar Sonjan koskettavat hyvästit Haraldille
- Kuningatar Sonjan kohtalo Haraldin kuoltua: näin käy tittelille
