Anna Eriksson tilitti elokuva-alasta ja suututti fanit: ”ala-arvoista”

Muusikko Anna Eriksson on puhunut suunsa puhtaaksi ajatuksistaan nykytaiteeseen ja elokuvaan Suomessa.

Viime viikolla muusikko ja elokuvaohjaaja Anna Eriksson antoi Helsingin Sanomille syväluotaavan haastattelun, jossa häntä kerrottiin kuvaamaan suomalaisen elokuvakentän tilaa tällä hetkellä.

Artikkeli herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä ja myös Eriksson itse oli julkaistusta artikkelista montaa mieltä.

Nyt nainen onkin ottanut asiakseen puhua suunsa puhtaaksi aiheesta sosiaalisessa mediassaan.

Tiukkaa tilitystä naisia kohtaan

Eriksson julkaisi Instagram-tililleen kaksiosaisen julkaisun, jossa kirjoittaa pitkästi ajatuksistaan niin Helsingin Sanomien artikkeliin kuin koko taidekentän tilanteeseen liittyen.

Eriksson avaa kirjoituksensa selittämällä, kuinka häntä usein kysytään viimeisimmän HS:n jutun tyylisiin artikkeleihin kommentoimaan kulttuurialaa, koska hän ”sanoo usein jotain toisenlaista, kuin muut”.

Lisäksi artisti alleviivaa, kuinka nykyjournalismin tyyliin ”kuuluu hakea kohua” ja ”herättää muutamaksi päiväksi somekeskustelua”. Se, että Eriksson on jo valmiiksi vahvan mielipiteen omaava henkilö, teki hänen mukaansa lyhyestä artikkelista vieläkin provosoivamman.

Journalismin ohella Erikssonin pääosaisen kritiikin ja kommentoinnin kohteeksi kirjoituksessa nousevat elokuva- ja viihdealalla toimivat naiset.

”Naisohjaajat väittävät, että muutos lähtee miesten pystyttämien rakenteiden murtamisesta. Tämä on absoluuttisen vanhanaikaista puhetta. Se juna meni aikoja sitten”, Eriksson kirjoittaa.

Erikssonin mukaan nykyinen markkina on luonut elokuva-alalle ”vääristymän, joka saa asiat näyttämään siltä, että jotain muutosta olisi tapahtunut.” Hän kuitenkin toteaa, että kyse on hänen mukaansa ”järkyttävästä hämäyksestä” josta ei voida syyttää enää ”vain miehiä”.

”Se [hämäys] näkyy lukemattomin tavoin. Esimerkiksi niin, että uuden musiikin kilpailun nuoret, aloittelevat laulajattaret kiehnaavat roiskeläpissä ja tämä myydään muitta mutkitta naisten voimaantumisena. Se näkyy niin, että Demi Mooren roolisuoritusta Substancessa ylistetään, vaikka hänellä on koko elokuvan ajan kasvoillaan ainoastaan yksi, botoxin jähmettämä ilme. Se näkyy niin, että Kaija Koosta ilmestyy elokuva juuri ennen laulajan massiivista areenakiertuetta”, Eriksson tilittää julkaisun toisessa osassa.

Taidetta vai viihdettä?

Laulaja-ohjaajaa riipii elokuva- ja viihdealalla myös toinen asia. Hänen mielestään osa ”hämäystä” onkin se, että taiteelliset elokuvat ja viihde sekoitetaan niin helposti tarkoituksellisesti toisiinsa.

Kun viihteellisiä elokuvia aletaan kutsua taiteeksi, on se Erikssonin mukaan tapa tehdä taiteesta keskinkertaista ja riistää taiteilijoilta heidän omantunnon arvonsa.

Hän myös korostaa, että on 30-vuotisella urallaan ”kokenut kaiken” ja tietää itsekin, millaista on saada osakseen ”tytöttelyä” ja epäilyjä miespuolisilta alan tekijöiltä.

”Ettenkö tuntisi tätä tylyä todellisuutta, josta te kirjoituksissanne puhutte.
Elämä on lyhyt. Olen päättänyt olla nainen, joka tekee enemmän ja valittaa vähemmän. En suostu olemaan rakenteiden, miesten, tai järjestelmän uhri ja kaikenlainen vastustus saa minut yhä kiivaammin kultivoimaan taitojani. Olen tyypillinen lasikattofeministi ja ylpeä siitä.”

Lopuksi nainen kertoo asettuvansa naisten tai miesten puolten sijaan taiteen puolelle, sillä se jos jokin kaipaa Erikssonin mukaan puolustajia.

Anna Eriksson tunnetaan elokuvien lisäksi myös 90-luvulla alkaneesta musiikkiurastaan. Kuva: AOP

Kritiikkiä Erkisonille

Vaikka moni Erikssonin seuraaja ja kollega on ilmaissut julkaisun kommenteissa olevansa samaa mieltä naisen kanssa, eivät kaikki niele hänen tekstiään pureskelematta.

Esimerkiksi se, miten Eriksson kirjoittaa julkaisussaan muista naisista on hiertänyt osaa kommentoijista huonolla tavalla.

– Kommentoimalla toisia naisartisteja ”laulajattaret kiehnaavat roiskeläpissä” veit asialtasi aivan täysin kaiken uskottavuuden, eräs kommentoija toteaa

– Olipa ala-arvoinen kommentti muista naisartisteista, joista sitä paitsi moni kilpailuun osallistuessaan on jo valmiiksi menestynyt artisti. Näin ne yhteiskunnan rakenteet istuu tiukassa, toinen kirjoittaa.

Toiset ovat taas ihmetelleet sitä, millä tavalla Eriksson pyrkii erottamaan taiteen ja viihteen toisistaan.

– Ymmärsinkö siis oikein, että mielestäsi taidetta ei voi olla mikään sellainen, jolla on kaupallista menestystä? Ei musiikissa, elokuvissa tai kirjallisuudessa. Olen asiasta täysin eri mieltä. Taidetta voi olla ja myös on yleisöä viihdyttävä teos. Miksi haluat laittaa noin ahtaat raamit taiteelle? Onhan taiteilijoiden myös saatava teoksistaan jotain rahallista ansiota, että yleensä pystyvät tekemään taidetta, yksi kommentoija tuumii.

– Kuka on oikea sanomaan mikä on oikeaa taidetta ja mikä ei? Mielestäni ei kukaan, toinen jatkaa.

– Millaisen yleisön haluat? Ylevän ja oppineen – vai onko katsomossa tilaa Maralle ja Pirkolle? Melko koomista tämä viihteen ja taiteen erilleen repiminen. Valitettavasti taidekin on vain ’jalostettua’ viihdettä, kolmas kirjoittaa.

Anna Eriksson on ohjannut kolme täyspitkää elokuvaa. Kuva: AOP

Kritiikin lisäksi Eriksson sai runsaasti kommentteja, jossa kehuttiin hänen pohdintaansa.

– Rakenteet, asenteet ja toimintatavat muuttuvat aina hitaasti ja se vaatii uskaltajia. Se että muuttuuko ne käyttämällä energiaa nyrkin heiluttamiseen vai tekemiseen tai juurikin botox-kulttuurilla, sekä vaikka OF-henkisellä voimaantumisella, ei todennäköisesti ole se paras polku, eräs kommentoija kirjoittaa.

– Kiitos Anna kun puolustat taiteen erityisyyttä ja taiteilijoiden täyttä omistautuneisuutta asialleen. Taiteilija ei larppaa taidetta vaan tekee sitä. Kateus taiteilijuutta, vapautta ilmaista ja katsoa maailmaa ja todellisuutta, kohtaan Suomessa on iso, siksi taiteen asema on heikko, toinen sanoo.

Eriksson on itse työskennellyt paljon elokuvan parissa niin näyttelijänä kuin ohjaajana, ja hän on julkaissut kolme täyspitkää elokuvaa.

Hän on myös kokenut muusikko, jonka kappaleet ovat soineet suomalaisten radioissa aina 90-luvulta saakka.

Ei ole siis ihme, että kokeneen viihde- musiikki- ja elokuva-alan konkarin ajatukset taiteen nykytilasta herättävät mielipiteitä niin muissa alojen henkilöissä kuin hänen seuraajissaankin.

Mutta mitä mieltä sinä olet Erikssonin kirjoituksesta? Kerro ajatuksistasi meille Facebookissa!

LUE MYÖS:

 

Lue lisää aiheesta...