Venäjän tv:ssä hyytävä uhkaus Euroopalle: ”ilman pelkoa USA:sta”

Poliittisen ilmapiirin kiristyessä entisestään Yhdysvaltain ja Euroopan valtioiden välillä myös pelot suuremmasta globaalista sodasta ovat nousseet entistä useampien mieleen. Venäjä on avoimesti iloinnut länsimaiden välille syntyneestä eripurasta sanoen nyt, että Moskova voisi iskeä ”mihin tahansa osaan Eurooppaa” ilman pelkoa Yhdysvaltojen kostosta.

Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden välinen kuilu on syventynyt rajulla tavalla viimeisen vuoden aikana kiitos presidentti Donald Trumpin toiminnan. Trump on vähätellyt liittolaisiaan avoimesti ja samalla luonut epäilyksiä siitä, kuinka vahvasti USA todella on mukana Natossa ja sen 32 jäsenvaltion toiminnassa.

– Minä olen tehnyt (NATO) niin paljon paremman, niin paljon vahvemman. Se on niin hyvä nyt. Nato on paljon vahvempi nykyään, Trump ilmoitti uutistoimisto AP:lle 20. tammikuuta.

Samassa lausunnossa hän ohjasi kevyen uhkauksen painottaakseen sitä, kuinka riippuvainen Nato on Yhdysvaltojen osallisuudesta.

– Piditte siitä tai ette, niin se (Nato) on vain yhtä vahva kuin me olemme. Jos Natolla ei ole meitä, Nato ei ole kovin vahva.

Seuraavana päivänä Trump piti puheen Maailman talousfoorumissa Davosissa, jossa hän jatkoi kritiikkiään ja kyseenalaisti avoimesti sen, tukisivatko Naton muut jäsenmaat Yhdysvaltoja kriisin hetkellä.

– Tiedän, että me tulisimme (Naton) avuksi, mutta on pakko pohtia, tulisivatko he muut meidän avuksemme, Trump ilmoitti toimittajille BBC:n mukaan.

Yhdysvaltoja ”kohdellaan hyvin epäreilusti Natossa”

Trumpin skeptinen asenne Natoa kohtaan ei ole uusi asia, mutta se on vain kärjistynyt viime kuukausien aikana. Davosissa hän nosti esiin jälleen hyvin kyseenalaisen ja laajalti kritisoidun ajatuksensa Grönlannin valtaamisesta vaatien, että liittolaiset tukisivat tavoitetta.

– Minä haluan välittömät neuvottelut voidakseni jälleen keskustella Grönlannin saamisesta osaksi Yhdysvaltoja, aivan kuten olemme ottaneet haltuun monia muitakin osia läpi historian. Aivan kuten monet Euroopan maatkin ovat tehneet, Trump linjasi.

Presidentti Trump väitti kyseisen liikkeen vain vahvistavan liittoumaa heikentämisen sijaan.
– Tämä ei olisi uhka Natolle. Tämä vahvistaisi suuresti koko liitotuman turvallisuutta. Naton turvallisuutta. Yhdysvaltoja kohdellaan hyvin epäreilusti Natossa, Trump väitti.

”Rehellisesti sanoen olemme pysäyttämättömiä”

Vaikka Trump väitti, ettei hän käyttäisi sotilaisvoimia Grönlannin haltuun ottamiseksi – jonka hän sekoitti puheessaan Islantiin – hänen puhetyylinsä herätti suurta huolta liittolaisissa.

– Me emme koskaan pyytäneet mitään, emmekä saaneet mitään. Emme todennäköisesti saa mitään ellen päätä käyttää kohtuutonta voimaa, jolloin me olisimme rehellisesti sanoen pysäyttämättömiä. Mutta en minä aio tehdä niin, okei?

– Minun ei tarvitse. En minä halua käyttää voimaa.

Ennen Davosista lähtöä Trump väitti, että keskusteluissa olisi saatu luotua ”puitteet tulevalle sopimukselle Grönlantia koskien”. Euroopan johtajat olivat kuitenkin varovaisia ja huolestuneita Trumpin aiempien kommenttien takia, joissa tämä varoitti, että maailma saisi ”pian tietää”, kuinka pitkälle hän olisi valmis menemään Grönlannin saamiseksi.

”Loukkaavaa ja kauhistuttavaa”

Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen kuilu ja välirikko paheni entisestään, kun Trump kritisoi Naton roolia Afganistanin sodassa. Fox Business -kanavan haastattelussa Davosissa hän väitti, että muut Naton jäsenet olivat pysyneet poissa vaarallisista tilanteista.

– Me emme ole koskaan tarvinneet (Natoa) – me emme ole koskaan pyytäneet mitään heiltä. Tiedäthän, he sanovat lähettäneensä joukkoja Afganistaniin tai tehneensä sitä ja tätä, ja niin he tekivät: he pysyivät taustalla kaukana etulinjoista.

CNN:n mukaan Trumpin väitteet olivat kuitenkin täysiä valheita. Naton joukoissa henkensä Afganistanissa menettäneistä 3500 sotilaasta noin 2456 oli yhdysvaltalaisia ja 457 brittiläisiä. Muut pienemmät jäsenmaat tekivät merkittäviä uhrauksia sodassa. Esimerkiksi Tanska menetti yli 40 sotilasta vaikka sen populaatio oli vain hieman yli 5 miljoonaa asukasta sodan alkaessa.

Iso-Britannian pääministeri sir Keir Starmer piti Trumpin kommentteja ”loukkaavina ja suoraan sanottuna kauhistuttavina.”

– En ihmettele, että ne ovat satuttaneet paljon niiden ihmisten läheisiä, jotka kuolivat tai loukkaantuivat. Jos minä olisin sanonut noin väärin tai käyttänyt noita sanoja, olisin ehdottomasti pyytänyt anteeksi, Starmer ilmoitti.

Myöhemmin Trump yritti parantaa tilannetta ylistämällä brittiläisiä joukkoja, joiden sanoi olevan ”parhaiden sotureiden joukoissa”, mutta hän ei kuitenkaan pyytänyt anteeksi aiempia sanojaan.

”Voimme iskeä minne tahansa Eurooppaan”

Kiristyvän ilmapiirin ja välirikon keskellä Venäjän valtiollinen media on käyttänyt tilanteen hyväkseen lataamalla kauhistuttavia uhkauksia, kertoo Express-lehti.

Kansallisen television lähetyksessä Kremlin mielinen propagandisti Vladimir Solovjov heitti ilmoille hyytävän viestin: ”Periaatteessa me voimme minne tahansa osaan Eurooppaa. Amerikkalaiset eivät kosta”, Solovjov linjasi lähetyksessä.

Maan tunnetuimpiin propagandisteihin ja juontajiin kuuluvan Solovjovin sanat kuvailivat hyvin kasvavaa narratiivia venäläisessä mediassa, joiden mukaan Yhdysvallat Trumpin johdolla ei enää tue Natoa tai Eurooppaa samalla tavalla kuin ennen.

Solovjov maalasi kuvaa tulevaisuudesta, jossa Venäjän ja Yhdysvaltojen liittolaisuus jättäisi Euroopan valtiot ”täysin omilleen”.

Solovjov jatkoi paasausta televisiossa syyttämällä länsimaiden johtajia Venäjän provosoimisesta tukemalla Ukrainaa ja kutsui Kiovaa ”kuolleeksi kaupungiksi”, vaikka maan pääkaupunki on jatkanut vastarintaa menestyksekkäästi ja pitänyt yllä itsenäisen hallituksen toiminnan.

Vaikka Naton 5. artikla suojelee useimpia Euroopan maita, niin Trumpin toistuvat kritiikki liittoa kohtaan on saanut monet länsimaissa varpailleen. Venäjän propagandistien sanat taas osoittavat hyvin, kuinka Kremlin pitää tuota rakoilevaa liittoa strategisena mahdollisuutena.

Uskotko, että Trumpin toiminta saattaa vielä johtaa laajempaan maailmanlaajuiseen konfliktiin? Kerro omat ajatuksesi Facebookin kommenteissa.

LUE LISÄÄ:

 

Lue lisää aiheesta...