
Minneapolisissa koettiin keskiviikkona järkyttävä tragedia, kun 23-vuotias Robin Westman avasi tulen Annunciation Catholic Churchin edustalla. Hyökkäyksessä sai surmansa kaksi lasta ja 17 ihmistä loukkaantui.
Ennen tekoa Robin Westman oli jättänyt perheelleen ja ystävilleen hyytävän itsemurhaviestin. Kouluampuminen on järkyttänyt koko Yhdysvaltoja ja lisännyt jälleen uuden luvun maan aseväkivallan kriisiin, jossa lapset joutuvat toistuvasti uhreiksi.
Ampuja käytti hyökkäyksessä kivääriä, haulikkoa ja pistoolia.
Hennepin Healthcare -sairaalan lääkäri Thomas Wyatt kertoi, kuinka henkilökunta valmistautui välittömästi ”massavahinkotilanteeseen”. Seitsemän potilasta saapui kriittisessä tilassa, joista neljä tarvitsi välitöntä leikkausta. Hoidetuista 11 potilaasta yhdeksän oli lapsia, iältään 6–14 vuotta.
Ampuja tunnistettiin
Poliisin mukaan tekijä on 23-vuotias Robin Westman, joka oli itse käynyt koulua ja nähty alueella juuri ennen lukuvuoden alkua. Hänen äitinsä työskenteli koulussa eläköitymiseensä asti vuonna 2021. Poliisipäällikkö Brian O’Hara vahvisti, että Westman kuoli itse aiheutettuun ampumahaavaan.
Vain tunteja ennen hyökkäystä Westman latasi YouTubeen sarjan häiritseviä videoita, joihin sisältyi myös manifesti. Päiväkirjamerkinnät oli kirjoitettu englanniksi kyrillisillä aakkosilla, ja niissä hän kuvasi pakkomiellettään väkivaltaan ja kouluampumisiin.
Kirje alkoi anteeksipyynnöllä:
– En odota anteeksiantoa, enkä pyydä anteeksi. Mutta perheeltäni ja läheisiltäni pyydän anteeksi sitä, mitä tekoni tulevat aiheuttamaan. Välitän teistä kaikista, ja sattuu tuoda tämä kaaoksen myrsky elämäänne.
Westman kirjoitti myös mielenterveysongelmistaan ja epätoivostaan:
– Älkää ajatelko, että olette epäonnistuneet vanhempina. Minut turmeli tämä maailma, ja opin vihaamaan elämää. Elämä on rakkautta, elämä on kipua. Olen väsynyt siitä kivusta, jota tämä maailma jakaa.
Hän kertoi lisäksi menettäneensä toivonsa uskoessaan sairastavansa sähkösavukkeiden aiheuttamaa keuhkosyöpää:
– En halua viettää loppuelämääni syöpäpotilaana, sairaalasta toiseen kulkien, ihmisten ympäröimänä, jotka pelkäävät olla liian onnellisia läsnäollessani.
Kirje päättyi viimeiseen vetoomukseen:
– Rukoilkaa uhrien ja heidän perheidensä puolesta.
Rauha uhreille ja kaikille joita tämä tragedia koskettaa.