Vuotuisin nimetty Vuoden Lotta on valittu ja tällä kertaa titteliä kantaa varsin erityinen henkilö.
Lotta Svärd Säätiö on jälleen nimittänyt Vuoden Lotan. Tänä vuonna nimityksen saa Eila Hukkanen, joka toimi sotien aikaan niin muonitus- kuin lääkintälottana.
Rauhan aikaan Hukkanen toimi puolustusvoimilla myös kirjurina ja teki puolustusvoimille salaisia tehtäviä.
Hukkanen on paitsi ansioitunut lotta mutta myös Suomen vanhin ihminen. Hän on syntynyt vuonna 1917 vain muutama viikko suomen itsenäistymisen jälkeen ja täytti viime joulukuussa 28 päivä huikeat 108 vuotta.
– Eila Hukkanen valittiin Vuoden Lotaksi hänen erittäin ansioituneesta työstään lottana sotien aikana rintamalla, että rauhan aikana kotirintamalla, Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertoo STT:n tiedotteessa.
Hän on myös Säätiön mukaan malliesimerkki siitä, kuinka vakavasti sitoutuneita suomalaisnaiset olivat ja ovat edelleen maanpuolustukseen ja lottatyöhön.
Hukkasen työ lottana alleviivaa lottien arvoja isänmaan puolustamisesta, uskosta sekä perheen ja kodin turvaamisesta.
Viipurista rintaman kupeeseen
Eila Hukkanen (os. Mustonen) syntyi juuri itsenäistymisen jälkeen 28. joulukuuta vuonna 1917. Hän syntyi Viipurissaan vanhemmilleen Johan ”Jussi” Eric Mustoselle ja Olga Mustoselle (os. Bogdanoff), ja perheessä oli hänen lisäkseen kolme muuta sisarusta.
Nuoruudessaan Hukkanen liittyi ensin Lotta Svärdeihin vuonna 1939 Talvisodan syttyessä ja työskenteli tuolloin Ensossa ja Tainionkoskella muonittajana. Välirauhan aikana hän teki kirjurintöitä puolustusvoimille.
Pian hän muutti myös Helsinkiin, jossa jatkoi töitä ensin tapaturmatoimistossa ja palasi sitten puolustusvoimien leipiin reservitoimiston revisioapulaiseksi.
Välirauhan aikana hän teki myös muita töitä puolustusvoimille ja muun muassa ohjeisti koodikielellä venäläisten sotavankien kuljetuksia vankileireille. Koodeilla kerrottiin salatusti esimerkiksi tietoja kuljetettavista vangeista ja heidän lähtöpaikoista ja määränpäistään.
Kun jatkosota syttyi, Hukkanen lähti työskentelemään lääkintälottana Nastolan sairaalaan vuonna 1944 ja myöhemmin Mäntässä.
Sotien loputtua Hukkanen palasi Helsinkiin, jossa avioitui puolisonsa Reino Hukkasen kanssa, sai neljä lasta ja jäi perheen emännäksi kotiin. Vuonna 1955 perhe muutti Kouvolaan, jossa Hukkanen asuu edelleen.
Harmillisesti hän jäi jo 49-vuotiaana leskeksi, mutta jatkoi pontevasti lasten kasvattamista. Hukkanen palasi työelämään ja sai pestin Kymen lääninhallituksen apulaiskirjanpitäjänä.
Eläkkeelle nainen pääsi vuonna 1981, ja on sittemmin viettänyt elämäänsä Kouvolassa omassa rivitaloasunnossaan tyttärensä ja kotihoidon avustamana.
Tärkeä tunnustus
Kuten Eila Hukkaselle, myös muille Vuoden Lotta -tittelin ansainneille naisille nimitys on suuri kunnia.
Vuoden Lotta on nimetty Lotta Svärd Säätiön puolesta jo vuodesta 2007, ja nimityksellä halutaan nostaa esiin lottatyössä ansioitunutta henkilöä tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toiminutta suomalaista naista.
Nimityksen lisäksi Lotta Svärd on tehnyt ja tekee edelleen yhteiskunnallista työtä Suomessa. 1900-luvulla järjestö edisti merkittävästi muun muassa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia sekä tarjosi naisille työtä ja johtajakoulutusta.
Nykyään Lotta Svärd Säätiö pyrkii kertomaan ja lisäämään tietoa lottien saavutuksista ja varmistaa tiedon säilyvyyden myös tulevaisuudessa.
Lisäksi säätiö myöntää avustuksia pienituloisille lotille sekä avittaa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen hakeutuneita naisia taloudellisesti.
Paljon onnea Eila Hukkaselle upeasta nimityksestä! Mitä sinä ajattelet tästä? Kerro siitä meille Facebookissa!
LUE MYÖS:
- Presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio jakoivat koskettavan viestin sotiemme veteraaneille
- Viimeinen Mannerheim-ristin ritari on poissa: Tuomas Gerdt, 98, on kuollut
