Entinen tiedustelupalvelu CIA:n työntekijä avaa ajatuksiaan siitä, mitä Trump todella tavoittelee Grönlannin suhteen.
Viime viikkoina yksi asia on tullut selväksi – Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilla on voimakas halu liittää Grönlanti osaksi Yhdysvaltoja.
Kysymys siitä, miksi Trump on jopa pakkomielteinen Grönlannin hallitsemisesta, on pohdituttanut niin poliitikkoja, analyytikkoja kuin kriitikoitakin.
Nyt entinen tiedustelupalvelu CIA:n työntekijä ja entinen Yhdysvaltain ilmavoimien upseeri Andrew Bustmante on antanut arvionsa presidentin motiiveista. Hänen mukaansa presidentti saattaa piilotella todellisia aikeitaan puolustuspoliittisten selitysten takana.
Uhkailee tulleilla
Kiista Grönlannin hallinnasta kärjistyi sen jälkeen, kun Trump uhkasi asettaa tulleja Isolle-Britannialle ja seitsemälle muulle Euroopan maalle, mikäli ne eivät antaisi hänen ostaa Tanskalle kuuluvaa Grönlannin saarta.
Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer tyrmäsi pian uhkailut ja kutsui toimintaa ”vääryydeksi”. Lisäksi hän korosti, että vain Grönlannilla ja Tanskalla ”on oikeus päättää, mitä alueelle tapahtuu.”
Vastuksesta huolimatta Trump ei ole suostunut perääntymään. Hänen mukaansa Grönlannin hallitseminen olisi ensiarvoisen tärkeää ”kansallisen turvallisuudelle”.
Mies on myös uhkaillut käyttää tilanteen mukaan joko ”helppoja” tai ”vaikeita” keinoja alueen saamiseksi itselleen mikä on herättänyt huolta Naton tilanteesta.
Grönlantilaiset itse eivät halua liittyä osaksi Yhdysvaltoja. Myös vain viidesosa yhdysvaltalaisista kannattaa alueen liittämistä osaksi maataan.
CIA:n entisen työntekijän teoria
Haastattelussaan Express -lehdelle CIA:n entinen työntekijä Andrew Bustmante arvioi Trumpin Grönlanti-fiksaation liittyvän ennen kaikkea valtaan, resursseihin sekä arktisen alueen tulevaisuuteen.
”Yhdysvaltojen asema Arktisen alueen hallitsijana on maan johtoasemalle. Tämän avulla Yhdysvallat argumentoi Grönlannin hallintaa,” Bustmante luonnehtii.
Bustmanen mukaan toinen motiivi Grönlannin hallitsemiseen on Yhdysvaltain taloudellinen riippumattomuus. Saarella on paljon stragedisesti tärkeitä mineraaleja ja harvinaisia maametalleja ja -aineita.
Hyödyntämällä näitä aineita Yhdysvallat voisivat olla enemmän omavaraisia ja taloudellisesti irrallaan muista kyseisiä materiaaleja tuottavista maista.
Bustmane kertoo, että mineraaleista hyödyttäisi talouskasvua ja osa niistä on tärkeitä sotataloudelle ja aseistukseen. Ilmastomuutoksen vuoksi näihin aineisiin on helpompi päästä käsiksi.
Näin ollen yksi Trumpin ja Yhdysvaltojen todellisista motiiveista hallita jäistä saarta olisi sen luonnonvarojen hyödyntäminen.
”Edes Yhdysvaltain laissa ei kuitenkaan ole keinoja, joilla Grönlanti voitaisiin ottaa väkisin hallintaan,” Bustmane huomauttaa.
”Siksi uskon, että on todennäköistä, että Yhdysvallat tekee taloussopimuksen sellaisten Grönlantilaisten puolueiden kanssa, jotka haluavat itsenäistyä [Tanskasta].”
Diskreetti ratkaisu?
Trumpin aikaisemmista uhitteluista huolimatta Bustmane uskoo, että pyrkii Grönlanti-pulman kanssa sotilaallista toimintaa paljon hienovaraisempaan ratkaisuun. Jopa sellaiseen, joka saattaisi jäädä Tanskalta huomamatta.
”Yhdysvallat siis ottaisi hallintaansa haluamansa alueet Grönlannista. Uskon, että he löytävät keinon tehdä niin ilman, että se heikentää NATOa,” entinen CIA:n työntekijä arvelee.
Hän ei kuitenkaan usko sellaisen ratkaisun löytyvän, johon myös Tanska olisi tyytyväinen. Sen sijaan todennäköisempää on, että ratkaisun jälkeen grönlantilaiset ovat tyytyväisempiä kuin nykytilassaan ”emo-maansa” hallinnassa.
Bustmane korostaa, että Grönlanti-kiistan lopputulosta on hyvin vaikea ennakoida, ja tilanne on monella tapaa ”outo ja hämmentävä”.
Trumpin uhkauksista huolimatta Bustmane kuitenkin uskoo, ettei Yhdysvallat tule toimimaan Grönlannissa laittomilla tai aseellisesti aggressiivisilla tavoilla. Tällaisella toiminnalla olisi nimittäin suora negatiivinen vaikutus maan uskottavuudelle Nato-liittolaisena.
Miksi Grönlanti on tärkeä
Grönlannin tärkeys Trumpille liittyy luonnonvarojen lisäksi hyvin vahvasti sen maantieteelliseen sijaintiin. Saari on kriittisellä paikalla Pohjois-Amerikan ja muun Arktisen alueen välissä, mikä tekee siitä ihanteellisen ohjusvalvontajärjestelmille ja merivalvonnalle.
Toisaalta Grönlannissa uskotaan olevan jään alle peittyneitä suuria uraani-, rauta-, harvinaisia maametalli ja jopa öljyn ja kaasun varantoja. Nämä resurssit ovat seikka, johon monet asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomionsa Trumpin motiivien arvioinnissa.
Spekulaatioista huolimatta Trump on yrittänyt vakuutella, ettei hän ole kiinnostunut alueen luonnonvaroista vaan keskittyy takaamaan Grönlannin hallinnalla ”kansallista turvallisuutta”.
Aikaisemmin tammikuussa Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance vieraili myös Grönlannissa mikä on saanut aikaan huhuja siitä, että joitakin tulevaisuuden sopimuksia ja suunnitelmia Grönlannin suhteen olisi jo tekeillä.
Tuntee median
Bustmane uskoo Trumpin tuntevan median ja käyttävänsä sitä hyväkseen Grönlanti-puheissaan. Trump todennäköisesti olettaa, ettei Grönlanti-saaga tule olemaan otsikoissa ikuisesti ja odottaa oikeaa ”hiljaista” tapaa ja hetkeä aluekiistan ratkaisemiseen.
Entisen CIA:n työntekijän mukaan Trump pystyy nyt myös käyttämään toimintaansa Venezuelassa vipuvartena Grönlannin taivuttelulle.
”Hänellä on periaatteessa mahdollisuus näyttää voimaansa ja strategista osaamistaan Venezuelassa tapahtuneen voimankäyttönsä kautta. Joten miksei hän hyödyttäisi sitä ja laittaisi grönlantilaisia pohtimaan, olisiko hyvä vain myöntyä Trumpin ehtoihin.”
LUE LISÄÄ:
- Donald Trump lähetti Norjalle hyytävän kirjeen Grönlannin tilasta
- Donald Trumpilta uusi uhkaus Tanskalle ja Grönlannille
