Puutarha-alan ammattilainen, hortonomi ja kasvien suojelun ekspertti Maj-Lis Petterson torppaa trendaavat kikat espanjansiruetanan torjumiseen ja kertoo ainoan asian, joka oikeasti toimii.
Seuraava tilanne on monelle varsin tuttu: On kesä, ja kuumien kelien jälkeen muutamat kesäsateet saapuvat viilentämään oloa. Astelet ulos nauttimaan raikkaasta ilmasta, kunnes huomaat kauhistuttavan näyn.
Pihalla pitkin nurmikkoa on etanoita syömässä hartaasti kasvattamiasi kasveja ja kukkia. Lopulta etanoiden tulva johtaa pihamaan huomattavaan tuhoutumiseen.
Kyse on jokakesäisestä ongelmasta, joka vaikuttaa yleistyvän vuosi toisensa jälkeen. Kaikki sosiaalisen median kikkakolmoset on jo kokeiltu, mutta mikään ei tunnu toimivan.
Nyt puutarhuri, hortonomi ja kasvien suojelun ekspertti Maj-Lis Pettersonilla voi olla vastaus ongelmaan, joka vaivaa alati puutarhureita ympäri pohjoismaita.
Tyrmää suositut kikat
Maj-Lis Petterson on Ruotsissa tunnettu podcast-emäntä ja tv-persoona ja hortonomi. Petterson antoi hiljattain haastattelun ruotsalaiselle Allas -aikakausilehdelle, jossa hän otti kantaa espanjansiruetanan – Suomessakin tutun ja haitallisen vieraslajin – torjuntaan.
Pettersonin kehottaa kaikkia pysymään kaukana somessa trendaavista kikoista.
– Välillä kauhistun, kun näen mitä ihmiset tekevät kasviensa suojaamiseksi. Minä olen näiden lajien asiantuntija ja ihmisillä ei ole harmainta aavistusta, minkälaisten kasvien tai sienien kanssa he ovat tekemisissä, Petterson kertoo Allas -lehdelle.
– Kasvien suojaamiseen liittyy paljon epätietoisuutta, hän jatkaa.
”Nopea tehokeino”
Pettersonilla on itsellään 8,000 neliömetrin kokoinen puutarha. Puutarha kerää paljon kosteutta ja olisi siksi oiva paikka myös espanjansiruetanoille. Tuholaiset pysyvät kuitenkin poissa Pettersonin nerokkaan ja nopean, muuta hieman iljettävän tehokeinon avulla.
– Useimmiten aloitan operaation iltahämärän saapuessa. Menen puutarhalle, etsin etanat ja sitten leikkaan niiltä päät irti ihan niskasta, jotta niiden ei tarvitse kitua kauaa, Petterson kuvailee.
Tämän jälkeen puutarhuri jättää kuolleet etanat puutarhaan, sillä ne houkuttelevat paikalle lisää etanoita. Espanjansiruetana on nimittäin paitsi kaikkiruokainen, myös kannibalistinen.
– Ne syövät tyytyväisesti kuolleita samanlajisia yksilöitä, ja muutama tunti sen jälkeen, kun olen käynyt tappamassa ensimmäiset paikalla voi olla jo kolmin- tai jopa nelinkertainen määrä etanoita. Mieheni menee myöhemmin otsalamppu valonaan hoitelemaan loput tuholaiset.
Petterson kertoo myös käyttävänsä rautafosfaattia niissä kasveissa, joita hän erityisesti haluaa suojella tuholaisilta ja eläimiltä. Hän myös uskoo, että me ihmiset olemme vastuussa siitä, että teemme etanoille joko hyvät tai huonot olot puutarhoissamme.
Hän kertoo myös, että turhan avoimet istutukset voivat aiheuttaa tuhoa kasveille houkuttelemalla etanoita luokseen etenkin kostealla ilmalla. Siksi onkin varteenotettavaa jättää puutarhaan joitakin maanpeitekasveja tai rikkaruohoja, joihin etanat voivat ilmestyessään hakeutua kukkaistutukien sijasta.
Pettersonin mukaan kyse on siitä, haluaako sietää rikkaruohoja vai taistella etanoiden kanssa.
Näin tunnistat espanjansiruetanan:
- Espanjansiruetana kasvaa noin 7–14 cm pituiseksi
- Lajin väri vaihtelee, mutta useimmat yksilöt ovat murretun oransseja, punaruskeita, tai likaisenruskeita. Myös mustia ja harmaita yksilöitä on olemassa
- Nuorilla yksilöillä voi olla kyljillä pitkät juovat
- Espanjansiruetanoilla on hengitysaukko niskan oikealla puolella
- Lajin alapinta on useimmiten vaalea tai vähintään reunaosa on keskiosaa vaaleampi
- Etana esiintyy tavanomaisestijoukoittain – yhden havaittua löytää pian toisenkin
