Moni uskoo yhä, että valehtelija paljastaa itsensä välttelemällä katsekontaktia tai liikehtimällä levottomasti. Asiantuntijoiden mukaan todellisuus on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi ja paljastavin merkki löytyy aivan muualta kuin silmistä.
Valehtelu on ihmiselle yllättävän kuormittavaa. Kun ihminen puhuu vastoin omaa totuuttaan, keho reagoi siihen kuin stressitilanteeseen. Sydän alkaa hakata, verenpaine nousee ja iho herkistyy. Psykologi Susan Krauss Whitbourne kertoo Psychology Today -julkaisussa, että juuri tämä fyysinen reaktio aiheuttaa valehtelijoille yhteisen, usein tiedostamattoman tavan:
Valehdellessa moni koskettaa kasvojaan – esimerkiksi raapii nenäänsä, pyyhkäisee suutaan tai hieroo poskeaan. Kyse ei ole ”epäilyttävästä eleestä” vaan kehon luonnollisesta tavasta purkaa jännitystä.
Katsekontakti ei olekaan avain
Pitkään uskottiin, että valehtelija ei katso silmiin, mutta tutkimukset osoittavat muuta. Hyvät valehtelijat osaavat nimittäin ylläpitää katsekontaktia paremmin kuin rehelliset ihmiset.
Sen sijaan kasvojen alueen pienet, toistuvat liikkeet paljastavat hermostuneisuuden usein jo ennen kuin ihminen ehtii sanoa mitään.
Kehon kieli ei koskaan valehtele
Tutkijoiden mukaan keho reagoi totuuden vääristelyyn aina samalla tavalla, vaikka ihminen olisi kokenut manipuloija tai poliittisesti koulutettu puhuja. Siksi monet kuulustelijat ja psykoterapeutit tarkkailevatkin juuri käsiä ja kasvoja, eivät silmiä.
Pienet eleet, kuten suun peittäminen, pään kääntäminen hetkeksi sivuun tai kaulan hierominen, voivat kaikki kertoa siitä, että ihminen on epämukavuusalueella.
Vaikka mikään yksittäinen ele ei yksin todista valehtelua, kokonaisuus voi paljastaa enemmän kuin sanat koskaan.
Ole kiltti ja jaa tämä juttu jos se oli sinusta kiinnostava.
Lue myös:
