Sydämen vajaatoiminta on salakavala terveyshaitta – näistä merkeistä tunnistat vaarallisen tilan.
Sydämen vajaatoiminta on yhä useampaa suomalaista koskettava terveydellinen ongelma. Sydämen vajaatoiminta ei ole itsessään sairaus, vaan toimintahäiriö, joka voi olla huomaamattomana ja hoitamattomana hengenvaarallinen.
Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi, jotta kaikille elimistön elimille ja toiminnoille riittäisi verta.
Jotta sydän voi auttaa kehoa toimimaan normaalisti, on sydänläppien toimittava tavanomaisesti ja sepelvaltimoista on tultava sydämeen tarpeeksi happea sekä verta.
Terveystalon mukaan sydämen vajaatoiminta voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan: systoliseen ja diastoliseen.
”Systolisessa vajaatoiminnassa sydämen pumppausteho on alentunut ja usein vasen kammio laajentunut. Sydän ei saa liikkeelle riittävää määrää verta tyydyttääkseen elimistön tarpeet. Diastolisessa vajaatoiminnassa taas sydän pumppaa normaalisti, mutta sydänlihas on useimmiten iän ja verenpainetaudin jäykistämä eikä se pysty ottamaan vastaan riittävää määrää verta esimerkiksi rasituksessa.”
Suomessa vajaatoiminnasta kärsii noin 1–2 prosenttia väestöstä eli noin 100 000–120 000 ihmistä, kertoo Duodecim Käypähoito-sivustollaan. Riski saada sydämen vajaatoiminta nousee huomattavasti iän myötä ja yli 70-vuotiaista noin 10 prosenttia kärsii sydämen vajaatoiminnasta.
Vaikka kyse on melko harvinaisesta terveydentilan muutoksesta etenkin alle 50-vuotiailla, on hyvä tunnistaa vajaatoiminnan tunnusmerkit ja taustasyyt.
Etenkin, jos olet itse yli 50-vuotias tai lähipiirissäsi on paljon ikääntyviä ihmisiä, oikealla tiedolla ja vajaatoiminnan huomaamisella voi olla merkittävä vaikutus oikeanlaisen hoidon etsimiseen ajoissa.
Mistä sydämen vajaatoiminta johtuu?
Kuten mainittua, sydämen vajaatoiminta ei itsessään ole sairaus vaan pikemminkin oire jostain muusta häiriöstä terveydentilassa. Terveyskirjaston mukaan yleisimipä syitä sydämen vajaatoiminnalle ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti sekä sen aiheuttamat sydäninfarktit.
”Kohonneen verenpaineen kuormituksessa sydänlihas ensin vuosien kuluessa paksunee ja myöhemmin venyttyy ja jäykistyy, jolloin sen pumppauskyky alenee. Sydäninfarktissa osa sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu arpikudoksella, jolloin tämä alue ei pysty supistumaan. Usein vajaatoimintapotilaan sydän yrittää palauttaa pumppauskykyään suurenemalla. Röntgenkuvassa voidaan tällöin todeta niin sanottu sydämen laajentuma,” Terveyskirjasto kertoo.
Muita sydämen vajaatoiminnan syitä ovat esimerkiksi läppäviat, sydänlihaksen vaurioituminen sekä sydänlihassairaudet ja -tulehdukset. Myös pitkittynyt huumeiden ja alkoholin käyttö voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Oireet tunnusmerkit
Sydämen vajaatoimintaan liittyy joitakin selkeitä oireita. Mikäli havaitset joitakin näistä oireista, on syytä hakeutua lääkäriin.
Hengenahdistus: Hengenahdistu johtuu keuhkoihin kerääntyvästä verestä rasituksen aikana. Vajaasti toimiva sydän ei jaksa pumpata verta keuhkoista eteenpäin tarpeeksi tehokkaasti, jolloin hengittäminen vaikeutuu.
Aluksi hengenahdistusta ilmenee rasituksen, kuten liikunnan, kävelyn tai esimerkiksi siivoamisen yhteydessä, mutta pahentuessaan vajaatoiminta aiheuttaa hengenahdistusta myös levon aikana. Veren kertyminen keuhkoihin voi myös aiheuttaa yskää yön aikana.
Poikkeava väsymys rasituksessa tai levossa: Tätä oiretta ei ole aina helppo huomata, sillä väsymys voi näyttäytyä niin epämääräisenä uupumuksena kuin sekavuutenakin.
Usein väsymys saatetaan laitta muiden asioiden, kuten yleisten elintapojen, huono kunnon tai ikääntymisen piikkiin, mutta joskus se voi aiheutua myös sydämen vajaatoiminnasta.
Alaraajojen turvotus molemmilla puolilla: Kun vajaatoiminta aiheuttaa alaraajojen turvotusta, on se merkki jo varsin pitkälle edenneestä sydämen vajaatoiminnasta. Kun sydän ei pumppaa kunnolla, verta ja nesteitä kertyy etenkin alaraajoihin, sääriin ja nilkkoihin.
Myös painonnousu yli 2 kilolla viikossa saattaa viitata sydämen vajaatoimintaan. Tämä voi johtua niin ikään nesteistä ja turvotuksesta, jotka lisäävät kehon painoa.
Sydämen vajaatoimintaa ei voida todeta yksittäisellä testillä, vaan se vaatii laajempialaista tutkimusta.
Terveyskirjaston mukaan sydämen vajaatoiminta todetaan tyypillisten oireiden, sydänsähkötutkimuksen, sydämen ja keuhkojen röntgenkuvan ja sydämen ultraääni- eli kaikututkimuksen perusteella.
Lisäksi on yleistä tehdä veriarvojen mittausta laboratoriotutkimuksilla.
Hoitomuodot ja apukeinot
Vaikka nimellisesti sydämen vajaatoiminta voi kuulostaa pelottavalta, on kyseessä hoidettavissa oleva terveydellinen tila. Kun oikeanlaista apua saadaan tarpeeksi ajoissa voi sydämen vajaatoiminnan kanssa elää laadukasta elämää.
Hoidossa on ensisijaista, että vajaatoimintaa aiheuttava terveysongelma todetaan ja sitä pyritään hoitamaan. Esimerkiksi tavanomaista aiheuttajaa – korkeaa verenpainetta – voidaan hoitaa muun muassa lääkityksellä ja ruokavaliolla.
Sepelvaltimotaudista aiheutuva sydämen vajaatoiminta hoidetaan samoilla keinoilla, mutta tarvittaessa voidaan tehdä myös pallolaajennus. Läppäviasta aiheutuva vajaatoiminta hoidetaan usein leikkauksella tai muulla toimenpiteellä.
Myös rakennevioista johtuvaa sydämen vajaatoimintaa voidaan joutua hoitamaan leikkauksella. Kun vajaatoiminnan aiheuttajat on saatu kuriin, voidaan hoidossa keskittyä itse vajaatoimintaan.
Terveystalo kertoo, että lääkehoito on yleinen hoitokeino, johon potilaan on syytä sitoutua.
”Lääkehoito hidastaa sydämen vajaatoiminnan etenemistä, lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua. Sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytetään useita lääkkeitä, joista jokaisella on oma tehtävänsä.”
Yleisiä vajaatoiminnan hoitoon käytettäviä lääkkeitä ovat muun muassa ACE-estäjät tai ATR-salpaajat, jotka estävät suolan ja nesteen kertymistä elimistöön.
Lisäksi hoidossa voidaan käyttää nesteenpoistolääkkeitä sekä beetasalpaajia suojaamaan sydäntä sympaattisen hermoston vaikutuksilta.
Lääkityksen lisäksi on erittäin tärkeää, että sairastunut huolehtii hyvästä omahoidosta. Käytännössä tämä tarkoittaa terveellisiä elämäntapoja, kuten riittävää tervettä syömistä, säännöllistä liikuntaa, painonhallintaa sekä maltillista alkoholin ja suolan käyttöä.
Mikäli huomaat itsessäsi tai läheisessäsi sydämen vajaatoimintaan viittaavia oireita, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Jos kuitenkin huomaat äkillisesti voimistunutta, levossa ilmenevää hengenahdistusta tai nopeaa painonnousua, kyse voi olla äkillisestä sydämen vajaatoiminnasta. Tila voi olla hengenvaarallinen ja on syytä hakeutua välittömästi sairaalahoitoon soittamalla hätänumeroon 112.
Jaa juttu ystävillesi ja läheisillesi, jotta hekin osaavat olla valppaana sydämen vajaatoimintaan liittyen.
LUE LISÄÄ:
