Suomalaistutkimus löysi Alzheimerin varoitusmerkin, joka voi ilmetä jo 10 vuotta ennen diagnoosia

Alzheimerin tauti on yksi sydäntäsärkevimmistä diagnooseista, jonka perhe voi kohdata. Tuhoisa sairaus ryöstää ihmisiltä vähitellen muistot, itsenäisyyden ja lopulta jopa kyvyn tunnistaa läheisensä.

Mutta entä jos ensimmäiset varoitusmerkit ilmaantuisivat odottamattomasta paikasta, vuosia ennen kuin ihminen edes huomaa jotain olevan vialla muistissaan?

Mitä uusi tutkimus paljasti

Oulun yliopiston ja Itä-Suomen yliopistojenn tutkijoiden uusi tutkimus, joka julkaistiin lokakuussa 2026, on herättänyt huomiota mahdollisesti huolestuttavalla löydöksellään ympäri maailman.

Tutkijat tunnistivat mahdollisen varhaisen varoitusmerkin Alzheimerin taudista, joka saattaa ilmaantua vuosia ennen tutumpia oireita, kuten muistin heikkenemistä.

Tutkimus viittaa siihen, että tietyt kuulo-ongelmat – mukaan lukien jatkuva korvien soiminen ja hermoperäinen kuulonalenema – saattavat olla yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua varhain alkavaan Alzheimerin tautiin, jota kutsutaan myös työikäisten Alzheimerin taudiksi.

Ajoitus on erityisen merkittävä: nämä ongelmat olivat yleisempiä henkilöillä, joilla diagnosoitiin möyhemmin Alzheimerin tauti – jopa 10 vuotta ennen diagnoosia.

Kuulo-ongelmat voivat ilmaantua vuosia ennen Alzheimer-diagnoosia

Alzheimer’s & Dementia -lehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli terveysongelmia, joita henkilöillä esiintyi ennen kuin heille lopulta diagnosoitiin työikäisen Alzheimerin tauti – eli sairaus todettiin ennen 65 vuoden ikää.

Tutkijat havaitsivat, että tiettyjä korviin liittyviä vaivoja raportoitiin useammin vuosina ennen diagnoosia.

Etenkin henkilöillä, joille kehittyi myöhemmin Alzheimerin tauti, oli yli kaksi kertaa todennäköisemmin esiintynyt tinnitusta – eli jatkuvaa korvien soimista tai surinaa – tai bilateraalista sensorineuraalista kuulonalemaa, joka on sisäkorvan tai kuulohermon vaurioihin liittyvä kuulovamma.

Ero oli erityisen selkeä kuudesta kymmeneen vuotta ennen diagnoosia.

Amerikkalaisen terveydenhuoltotutkija Neal K Shahin YouTube-videolla ”10 Dementia Warning Signs You’re Missing” käsittelemien lukujen mukaan 4,7 prosentilla tulevista Alzheimer-potilaista esiintyi näitä oireita, kun vastaava osuus kontrolliryhmässä oli 2,1 prosenttia.

Luvut nousivat 5,2 prosenttiin ja 2,9 prosenttiin viimeisten viiden vuoden aikana ennen diagnoosia.

Vaikka löydökset eivät osoita, että kuulo-ongelmat aiheuttavat Alzheimerin taudin, ne tarjoavat kiehtovan kurkistuksen siihen, kuinka varhain tauti saattaa alkaa vaikuttaa ihmisen kehoon.

Miksi Alzheimerin tauti vaikuttaisi kuuloon?

Tutkijoilla on useita mahdollisia selityksiä yhteydelle.

Yksi teoria liittyy aivojen rajallisiin kognitiivisiin resursseihin, jota kutsutaan joskus kognitiiviseksi reserviksi.

Kun henkilöllä on vaikeuksia kuulla keskusteluja, erityisesti meluisissa ympäristöissä, aivojen on työskenneltävä kovemmin äänten tulkitsemiseksi ja puheen ymmärtämiseksi.

Tämä lisäponnistus saattaa jättää vähemmän kognitiivisia resursseja muihin tehtäviin, kuten muistiin ja keskittymiseen.

Toinen mahdollisuus on se, että Alzheimerin tautiin liittyvät muutokset saattavat alkaa vaikuttaa aivojen kuulonkäsittelyjärjestelmiin jo kauan ennen kuin havaittavia muistiongelmia ilmaantuu.

Tautiin liittyy epänormaalien proteiinien kertyminen, mukaan lukien amyloidiplakki ja tau-säikeet, jotka vaurioittavat hermosoluja häiriten viestintää aivojen eri osien välillä.

Jos äänen käsittelystä vastaavat alueet vaurioituvat varhain, kuuloon liittyvät vaikeudet saattavat ilmaantua ennen selkeämpiä kognitiivisia oireita.

Toisin sanoen se, mikä aluksi vaikuttaa tavalliselta kuulo-ongelmalta, saattaa joskus liittyä muutoksiin, jotka tapahtuvat paljon syvemmällä aivoissa.

Muita Alzheimerin taudin varoitusmerkkejä

Alzheimerin tauti on yleisin dementian syy, ja se kattaa arviolta 60–70 prosenttia tapauksista maailmanlaajuisesti.

Se on etenevä aivosairaus, joka vaurioittaa vähitellen muistia, ajattelua ja käyttäytymistä. Sairauden edetessä arkiset toiminnot, jotka aiemmin tuntuivat vaivattomilta, voivat käydä yhä vaikeammiksi.

The Health Suiten johtaja ja yleislääkäri Asiya Maulan mukaan ihmiset saattavat joskus sekoittaa varhaisimmat oireet normaaleihin ikääntymisen merkkeihin.

– Monet ihmiset pitävät Alzheimerin taudin varhaisimpia oireita pelkkänä vanhenemisena, mutta jatkuvia muutoksia muistissa, ajattelussa tai käyttäytymisessä ei pidä koskaan sivuuttaa, hän selitti.

Muita mahdollisia varoitusmerkkejä ovat:

• Muistiongelmat: Samojen kysymysten toistaminen, äskettäisten keskustelujen unohtaminen tai vaikeudet muistaa tapaamisia.
• Vaikeudet löytää sanoja: Vaikeudet seurata keskusteluja tai muistaa tuttuja sanoja.
• Sekavuus: Desorientoituminen ajan, paikkojen tai tuttujen ympäristöjen suhteen.
• Suunnitteluvaikeudet: Vaikeudet arkisissa tehtävissä, talouden hallinnassa tai päätöksenteossa.
• Persoonallisuuden muutokset: Epätavallinen ahdistuneisuus, vetäytyminen, ärtyneisyys tai sekavuus.
• Tavaroiden kadottaminen: Tavaroiden toistuvat katoamiset eikä kyky jäljittää askelia niiden löytämiseksi.
• Vetäytyminen toiminnoista: Kiinnostuksen menettäminen harrastuksiin, työhön tai sosiaalisiin toimintoihin, jotka aiemmin tuottivat iloa.

Usein perheenjäsenet ovat ensimmäisten joukossa niitä, jotka havaitsevat muutoksen potilaassa.

Maulan selitti, että esimerkiksi henkilö, joka on aina ollut järjestelmällinen, saattaa yhtäkkiä kamppailla tapaamisten muistamisen tai taloutensa hallinnan kanssa.

Toiset taas saattavat muuttua hiljaisemmiksi, ahdistuneemmiksi tai epävarmemmiksi tilanteissa, joista he aiemmin selvisivät ongelmitta.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Vaikka satunnainen unohtelu ei välttämättä ole syy huoleen, jatkuvia muutoksia muistissa, kuulossa, ajattelussa tai käyttäytymisessä ei pidä sivuuttaa. Jokaisen, joka on huolissaan omista oireistaan tai läheisensä havaittavista muutoksista, tulisi puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Alustavan arvion jälkeen voidaan tehdä tarkempia muistitestejä tai aivojen kuvantamista olosuhteista riippuen.

Varhainen diagnoosi voi auttaa ihmisiä saamaan tukea, ymmärtämään tilaansa, suunnittelemaan tulevaisuutta ja tutkimaan saatavilla olevia hoitoja tai kliinisiä tutkimusmahdollisuuksia. Vaikka Alzheimer-diagnoosi voi olla musertava, se ei tarkoita, että elämä päättyy välittömästi.

Monet ihmiset jatkavat merkityksellisten ihmissuhteiden ja aktiivisesta elämästä nauttimista vielä vuosia diagnoosin jälkeen.

Siksi tutkijat pyrkivät ymmärtämään sairautta aiemmin, tunnistamaan mahdollisia varoitusmerkkejä ja löytämään keinoja puuttua tilanteeseen ennen laajoja vaurioita.