Sepelvaltimontautia sairastaa jopa 200 000 suomalaista. Näin tunnistat oireet ja haet apua ajoissa.
Suomalaiset sairastavat monia kansantauteja. Näitä ovat muun muassa diabetes, keuhkosairaudet, syöpä ja muistisairaudet. Kaikista yleisimpiä kansantauteihin liitettäviä sairauksia ovat sydän- ja verisuonitaudit – etenkin sepelvaltimontauti.
Sepelvaltimotauti on tauti, jossa sydänlihasvaltimoiden seinämät ahtautuvat ja tukkiutuvat kovettumien vuoksi. Kovettumia syntyy, kun seinämiin kertyy kolesterolin ja rasvan muodostamaa plakkia.
Tukkiutuneet suonet voivat puolestaan johtaa esimerkiksi rytmihäiriöön tai sydäninfarktiin.
Sepelvaltimotautia sairastaa Potilaan lääkärilehden mukaan jopa 200 000 suomalaista ja se on tilastollisesti yksi yleisimmistä kuolinsyistä Suomessa.
Kuten muissa sydän ja verisuonisairauksissa myös sepelvaltimotaudille on tiettyjä altistajia ja riskiryhmiä. Käymme seuraavaksi läpi yleisiä oireita sekä ihmisryhmät, joilla on kohonnut riski sairastua sepelvaltimotautiin.
Rintakipu
Sepelvaltimotaudin yleisin oire on rasituksen tai voimakkaan tunnereaktion yhteydessä ilmenevä rintakipu. Kipu voi olla puristavaa ja se voi säteillä rinnasta olkavarteen tai hartiaan sekä kaulalle ja leukaperiin.
On kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei sepelvaltimotautiin aina oireile rintakipuna. Etenkin naisilla ja iäkkäillä ihmisillä oireita voi olla vaikeammin huomattavissa. Jatka siis lukemista tunnistaaksesi muut taudin oireet sekä riskitekijät ”oireettomalle” sepelvaltimotaudille.
Hengenahdistus
Myös hengenahdistus on oire, joka voi rintakivun ohella viitata sepelvaltimotautiin. Esimerkiksi portaita tai mäkeä noustessa voi ilmetä hengenahdistusta, jota ei aikaisemmin ole ollut. Tällöin voi ilmetä myös uupumusta ja närästyksen kaltaisia oireita.
Laskenut suorituskyky
Suorituskyvyn heikkeneminen, uupumus ja väsymys voivat niin ikään olla oireita sepelvaltimotaudista. Tämä johtuu siitä, ettei sydämeen pääse ahtaiden verisuonien kautta tarpeeksi happea. Etenkin rintakivun ohella, suorituskyvyn lasku voi olla merkki sepelvaltimotaudista
Riskiryhmät
Sepelvaltimotautiin voi sairastua helpommin, mikäli kuuluu tiettyihin ihmisryhmiin tai ikäluokkiin. Näiden ohella myös elämäntavat vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti kukakin sairastuu sepelvaltimotautiin.
Yleisimpiä riskiryhmiä ja riskitekijöitä sepelvaltimotaudille ovat:
- Iäkkäät henkilöt – sepelvaltimotaudin riski kasvaa iän myötä
- Ihmiset, joilla on kohonnut kolesteroli tai verenpaine
- Diabeetikot
- Ihmiset, joilla on korkea leposyke
- Tupakoijat
- Sukurasitus – lähisukulainen on sairastunut sepelvaltimotautiin nuorella iällä
Ennaltaehkäisy, hoito ja milloin lääkäriin
Sepelvaltimotautia voi tehokkaasti ennaltaehkäistä elämäntavoilla ja ruokavaliolla. Vaikka osa sepelvaltimotaudin alttiudesta on perinnöllistä, voi riskiä sairastumiseen lieventää huomattavasti omilla elintavoillaan.
Muun muassa tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio ja kovien rasvojen välttäminen sekä liikunta ovat tärkeitä niin sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyssä kuin sen hoidossa.
Sepelvaltimotautia hoidetaan näiden elämäntapamuutosten lisäksi myös lääkinnällisesti ja leikkausten avulla. Yleisimmät leikkaukset ovat sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ja pallolaajennus.
Oireet, jotka liittyvät sydämeen ja verisuoniin tulee ottaa vakavasti. Kuten muutkin sydän- ja verisuonitaudit, myös sepelvaltimotauti on pitkittyessään vaarallinen ja voi johtaa jopa kuolemaan.
Mikäli huomaat itsessäsi siis yllä mainittuja oireita tai epäilet itselläsi sepelvaltimotautia, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
Jos koet voimakasta äkillistä rintakipua, voimakasta puristusta, voimakasta hikoilua tai hengenahdistusta soita välittömästi hätänumeroon 112.
LUE MYÖS:
- Kolesteroli: mitä se on, kuinka sitä lasketaan, riskiryhmät
- Veritulppa vai jalkakramppi? Näin erotat kiputilat toisistaan
- Sydän- ja verisuonitaudit kuriin näillä 16 ruoalla
