Avainten unohtelu, väärän nimen muistamien, eksyminen… Tässä jutussa kerromme, onko kyse normaalista unohtelusta vai kenties alkavasta muistisairaudesta.
Meillä kaikilla on arjessamme niitä hetkiä. Olemme ostoksilla mutta emme muista, minne parkkeerasimme auton. Tapaamme uuden ihmisen ja unohdamme heti heidän nimensä. Kävelemme huoneeseen vain unohtaaksemme mitä tulimme hakemaan.
Tällainen arjen melko harmiton hajamielisyys on yleistä mutta se saattaa myös herättää kysymyksen: onko tämä normaalia vai onko jokin vialla?
Professori ja psykologian asiantuntija Kaarin Anstey New South Walesin yliopiston ikääntymisen tutkimuslaitoksesta kertoo, että tietyt muistin kompuroinnit ovat tyypillisiä kaikenikäisissä ihmisissä, joskin unohtelevaisuus voi lisääntyä vanhetessa.
Kuitenkin ikääntyessämme saatamme alkaa pohtia aivojemme terveyttä ja muistimme kuntoa. Tässä artikkelissa käymme läpi kuusi unohtamisen tyyppiä ja kerromme, onko niistä syyt huolestua.
Tavaroiden ”hävittäminen”
Olet ehkä joskus miettinyt, minne jätit avaimesi vain löytääksesi ne ulko-oven lukosta. Olet ehkä jokus myös jättänyt puhelimen tai kauppalistan vahingossa kotiin lähtiessäsi liikenteeseen.
Jos tunnistat itsesi näistä kommelluksista, ei ole vielä syytä huoleen. Mikäli unohtelua alkaa kuitenkin ilmaantua toistuvasti, dementia-asiantuntija Michael Woodwardin mukaan on syytä pysähtyä asian äärelle.
Etenkin jos unohtaa esimerkiksi hellan päälle koko yöksi, laittaa maitopurkin jatkuvasti kuivakaappiin tai jättää vessan hanan valumaan, voi kyse olla tavallista unohtelua vakavammasta asiasta.
Nimien ja sanojen unohtaminen
Kielelliset ongelmat ovat usein enne tai merkki muistisairaudesta. Etenkin tilanteissa, joissa puhe alkaa vaikuttaa ”sillisalaatilta” voi se olla merkki muistisairaudesta. Myös tärkeiden ihmisten, kuten lapsenlapsien nimien unohtaminen ei ole normaalia hajamielisyyttä vaan voi kieliä vakavammasta ongelmasta.
Eksyminen
Eksymien on tyypillinen piirre Alzheimerin taudissa. Näillä ihmisillä saattaa olla vaikeuksia navigoida tutissa paikoissa, ja he saattavat eksyä jopa kotikaupungissaan. Tätä kutsutaan topografiseksi hämmennykseksi.
On kuitenkin täysin normaalia ajaa harhaan tai eksyä paikassa, jonne olet menossa ensimmäistä kertaa – sitä tapahtuu kaikille!
Tärkeiden uutisten unohtaminen
Jos huomaa unohtavansa asioita, jotka ovat kiinnittäneet huomion merkityksellisellä tavalla tai juttuja, joilla on itselle henkilökohtaisesti paljon merkitystä, saattaa olla aika huolestua.
Esimerkiksi tärkeiden uutisten, kuten lapsesi uuden työpaikan saaminen tai ystävän kihloihin meneminen ovat monella tapaa merkityksellisiä asioita, jotka terve ihminen muistaa. Jos tällaisia asioita unohtelee, saattaa kyse olla dementiasta.
”Jos läheiseni paras ystävä kuolisi ja keskustelisin hänelle asiasta seuraavana päivänä eikä hän muistaisi mitään tapahtuneesta, se olisi todella huolestuttavaa,” kognitiivisen terveyden tutkija ja professori Amy Brodtmann kertoo Guardianille.
Saman tarinan kertominen uudestaan ja uudestaan
Toisinaan saatamme unohtaa, kenelle olemme kertoneet minkäkin tarinan elämästämme. Saatamme kysyä ystäviltämme ”hei, kerroinko sinulle koskaan siitä kun…?” vain tajutaksemme, että kyseinen ystävä on kuullut tarinan aikaisemminkin. Tämä on normaalia.
Toisaalta, jos huomaat itsesi tai läheisesi kertovan samaa tarinaa uudestaan ja uudestaan saman päivän tai keskustelun aikana, on syytä huolestua.
Esimerkiksi puhelun aikana henkilö saattaa todeta ”näin Maria-Liisan tänään kaupassa” vain sanoakseen muutamia minuutteja myöhemmin ”ai niin, minä muuten näin Maria-Liisan tänään kaupassa”. Tällaiset keskustelut ja tarinoiden toistamiset ovat hälytysmerkki muistisairaudelle
Sen unohtaminen, miksi käveli huoneeseen
Tiedät tunteen: kävelet olohuoneesta keittiöön vain unohtaaksesi, mitä tulit sieltä hakemaan. Tuttua? Älä huoli, tässä ilmiössä ei ole psykologi Antseyn mukaan kyse mistään vakavasta.
”Näin käy kaikille, ja se voi olla pikemminkin oire tarkkaavaisuuden herpaantumista,” Anstey kuvailee Guardianille.
Näin tapahtuu, kun emme täysin keskity siihen, mitä olemme tekemässä vaan mielemme harppaa jo seuraavaan asiaan. Näin ollen unohdamme hetkeksi, mitä olimme tekemässä.
Myös muut asiat vaikuttavat muistiin
Vaikka moni yllä mainituista tavoista voi olla merkki muistisairaudesta on hyvä tiedostaa, että myös muut asiat elämässä ja terveydessä voivat vaikuttaa muistiin.
Muun muassa stressi, univaje tai Long Covid voivat aiheuttaa oikkuja muistissa tai saada aikaan ”aivosumua”. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmat, jotka eivät ole nukkuneet riittävästi useisiin päiviin saattavat huomata olevansa hajamielisiä. Samoin voi käydä henkilöille, jotka työskentelevä paineen alla tai stressaavien projektien parissa.
Väliaikaisesti tällaisesta hajamielisyydestä ei tarvitse huolehtia liiakseen. Toisaalta on kuitenkin tärkeää, että pyrkii elämässä sellaiseen tasapainoon, joka ei kuormita omaa psyykettä niin paljon, että se rappeuttaa muistia.
LUE MYÖS:
