Kokeelliseen lääketutkimukseen osallistunut 80-vuotias Alzheimer-potilas onnistui saamaan puhekykynsä ja osan muistoistaan takaisin.
Tutkimukseen osallistunut 80-vuotias nainen ällistytti tutkijat, kun hän onnistui kokeellisen lääketutkimuksen avulla saamaan yhteyden sellaisiin osiin mielestään, jotka olivat jääneet Alzheimerin taudin vuoksi unholaan.
Frontiers in Neuroscience -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 80-vuotiasta, Alzheimerin tautia sairastavaa japanilais-amerikkalaista naista.
Nainen on menettänyt sairauden vuoksi osan itsenäisyydestään ja toimintakyvystään viimeisten vuosikymmenten aikana ja vaatii hoitajien avustusta jokapäiväisiin askareihin.
Tutkimukseen toteutusvaiheessa nainen tukeutui vahvasti hoitajien avustukseen, kommunikoi vain yksittäisillä tavulla ja oli jopa menettänyt hallinnan virtsarakostaan.
Tehoa psilosybiinistä?
Tutkimuksen aikana naiselle annettiin viiden gramman annos psilosybiiniä – psykedeelistä yhdistettä, jota löytyy joistakin sienistä.
Naisen ensireaktio aineeseen sai hänessä ensin aikaan epätoivottuja reaktioita, kuten voimakasta hikoilua, levottomuutta sekä pitkittynyttä uneliaisuutta ja unitiloja.
Kuitenkin 19 tuntia annoksen jälkeen tapahtui jotakin odottamatonta – nainen alkoi saamaan takaisin muistoja, joita oli menettänyt dementian vuoksi.
”Potilas aloitti spontaanisti useita tunteja kestäneen keskustelun, jossa kertoi elämästään kuin omaelämäkerran muodossa”, tutkimuksessa raportoidaan.
Toisen kokeilukerran tulokset olivat vielä ensimmäistä merkittävämpiä.
”Potilaan verbaalinen ilmaisukyky oli paljon laajempaa. Hän kuvaili emotionaalisesti positiivisia mielikuvia kuten muistoa, jossa surffasi poikansa kanssa rauhallisella saarella”, tutkimuksessa kirjoitetaan.
Myös kasvojen ilmeikkyys, emotionaalinen vastavuoroisuus, spontaani huumori ja kävelyn ketteryys näyttivät parantuneen huomattavasti.
Ennen lääketutkimusta potilas oli kommunikoinut lähinnä yksittäisillä äänteillä ja tavoilla. Lähtökohtaan verrattuna muutos oli dramaattinen.
Pian tutkijat kuitenkin huomasivat lisää yllättäviä vaikutuksia.
Myös muita edistyksiä
Seuraavien päivien aikana hoitajat huomasivat potilaan voinnissa ja toiminnassa useita positiivisia muutoksia. Jotkin aikaisemmin sairauden rappauttamat taidot ja toiminnot palasivat takaisin.
Näitä olivat muun muassa virtsankarakilun lakkaaminen, liikkuvuuden paraneminen, tunnetasollisen kanssakäymisen lisääntyminen, spontaani kommunikaatio sekä kontekstuaalisen sosiaalisen vuorovaikutuksen parantuminen.
Tutkijat havainnoivat ja taltioivat potilaassa tietoisuuden ja vuorovaikutuksen tason, jonka potilas oli aikaisemmin kadottanut Alzheimerin myötä.
Positiiviset muutokset eivät suinkaan kadonneet, sillä ne olivat yhä havaittavissa vielä kuukausi tutkimuksen ja toisen lääkekokeen jälkeen.
Sen lisäksi, että hän pystyi jälleen virtsanpidättämiseen, laajaan ilmaisuun, tunteiden peilaamiseen, huumoriin ja parempaan liikkuvuuteen, hän myös kertoi enemmän menneisyydestään.
Samalla hän kuvaili nauttivansa vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa.
”On mukavaa tulla tänne” hän sanoi hoitajille.
Lisätutkimusta tarvitaan
Tämä lääketutkimus on antanut valoa ja toivoa Alzheimerin taudin tutkimukseen ja paljastanut uusia mahdollisia sairauden hoidossa.
Tutkimus on saanut aluille teorian siitä, että Alzheimer ei ehkä aiheutakaan muistojen katoamista kokonaan. Sen sijaan tauti saattaa vain häiritä niitä väyliä ja aivon osa-alueita, joiden kautta ihminen pääsee käsiksi muistoihinsa.
Mikäli teoria osoitetaan oikeaksi, tulisi se mullistamaan Alzheimerin hoitomenetelmiä. Jatkossa voitaisiin siis kehittää tapoja, joilla näihin aivojen osa-alueisiin ja reitteihin päästäisiin uudelleen käsiksi.
Näin ollen potilaat voisivat saada takaisin muistoja ja toimintoja, joiden luultiin kadonneen taudin vuoksi.
Liian nopeasti ei kuitenkaan kannata innostua. On huomioitava, että tähän tutkimukseen osallistui vain yksi potilas.
Ennen lisätutkimusta ei voida siis tietää, reagoisivatko muut pitkälle kehittynyttä Alzheimeria sairastavat potilaat psilosybiiniin samalla tavalla.
Tutkimuksen jälkeen naisen Alzheimerin tauti jatkoi etenemistään, joka osoittaa, että tutkimuksen hoitomenetelmä ei saanut aikaan pysyviä vaikutuksia. Siksi sitä ei myöskään voida pitää parannuskeinona.
Tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että joitakin muistoja ja toimintoja on mahdollista palauttaa – ainakin väliaikaisesti.
Tutkijat selvittävät parhaillaan, voisiko psilosybiini auttaa varhaisvaiheen Alzheimerin tautia tai muistisairauksiin liittyvää masennusta sairastavia ihmisiä ja esimerkiksi Johns Hopkinsin yliopistossa on käynnistynyt tähän liittyvä tutkimus.
Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että psykedeelien vaikutuksista dementikkoihin on vielä hyvin vähän tietoa.
Mitä mieltä olet tämän tutkimuksen tuloksista? Kerro siitä meille Facebookissa!
LUE MYÖS:
- Anemiaa potevilla muita korkeampi riski sairastua Alzheimeriin
- 3 muutosta, jotka ehkäisevät 45 % dementiatapauksista
