Luontodokumenttien ystävät ovat nähneet monenlaisia tempauksia, mutta tämä saattaa ylittää kaiken. Tutkimusmatkailija ja luonnonsuojelija Paul Rosolie päätti tehdä jotain niin järkyttävää, että hänestä tuli maailmankuulu: hän yritti tulla anakondan syömäksi – elävänä.
Paul Rosolie oli viettänyt vuosia Amazonin sademetsässä tutkien sen ainutlaatuista ekosysteemiä. Hän oli nähnyt läheltä, kuinka sademetsää poltettiin ja tuhottiin – eikä ymmärtänyt, miksi maailma vaikeni ja ihmiset antoivat sen jatkua.
– Katselin metsää, joka paloi, ja turhauduin, koska ihmiset eivät olleet siitä yhtä järkyttyneitä kuin minä, hän kertoi Today-ohjelmassa.
Niinpä hän päätti tehdä jotain, mikä ravistelisi ihmisiä: antaa anakondan niellä hänet kokonaisena – ja kuvata kokemuksen.
Erikoispuku ja pelottava hetki
Ennen kuin joku säikähtää liikaa: tarkoituksena ei ollut kuolla. Rosolielle rakennettiin erikoisvalmisteinen puku, joka kestäisi käärmeen murskaavan otteen ja nielemisprosessin. Puvussa oli myös happisäiliö ja kamerat, joiden avulla tapahtuma tallennettaisiin Discovery Channelille.
Kun oikea hetki koitti, Rosolie lähestyi anakondaa sademetsässä ja ärsytti sitä tarkoituksena saada se hyökkäämään. Käärme tarttui hänen käsivarteensa ja alkoi kiertyä tiukasti hänen ympärilleen.
– Se saa minusta otetta… Se on saanut käteni lukittua. Se tietää, etten voi tehdä mitään, Rosolie kuuluu sanovan videolla.
”Tarvitsen apua!”
Puristus koveni, sydämen syke nousi, ja hengittäminen vaikeutui. Vaikka puku suojasi fyysisiltä vammoilta, Rosolie oli silmin nähden paniikissa ja huusi kuvausryhmälle, että halusi lopettaa.
Tiimi ryntäsi paikalle ja onnistui pelastamaan hänet ulos ennen kuin käärme ehti niellä hänet kokonaan.
Vaikka kauhistuttava temppu ei onnistunutkaan aivan suunnitellulla tavalla, sai se silti aikaan juurikin sen, mitä Rosolie oli toivonut: keskustelua Amazonin sademetsän tulevaisuudesta.
– Ihmiset ovat jo kokeilleet kaikkea muuta. Minä työskentelen siellä vuodesta toiseen ja näen, miten sitä tuhotaan, hän sanoi.
Katso video alta tai tästä linkistä.
Tässä tapauksessa todellinen pelko oli vain väline – viesti oli tärkein. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?
