Ruotsissa kuninkaan valta on vaihtunut viimeksi vuonna 1973, kun Kaarle XVI Kustaa nousi valtaistuimelle 27-vuotiaana. Sen jälkeen perimysjärjestystä on muutettu kerran – ja tuo muutos teki Ruotsista edelläkävijän koko maailmassa. Mutta kuka on seuraavana, ja miksi järjestyksessä on yksi kohta, josta kuningas itse on sanonut, että se oli väärin?
Ruotsin kruunun periytymistä säätelee kruununperimysjärjestyslaki (successionsordningen), joka on yksi maan neljästä perustuslaista. Se on peräisin vuodelta 1810, jolloin valtaistuin annettiin ranskalaiselle marsalkka Jean Baptiste Bernadottelle – siitä juontaa kuningasperheen sukunimi Bernadotte.
Lain mukaan kruunu kuuluu hänen jälkeläisilleen, lähin sukuhaara ensin ja vanhin lapsi ennen nuorempia. Vuoden 1980 alusta sääntö on koskenut tyttäriä ja poikia täysin samalla tavalla. Siksi perimysjärjestyksessä ensimmäisenä on kuninkaan vanhin lapsi, kruununprinsessa Victoria.
Kuka on seuraavana Ruotsin kruununperimysjärjestyksessä?
Perimysjärjestyksessä on kaksitoista henkilöä, ja se etenee sukuhaara kerrallaan: ensin Victoria ja hänen lapsensa, sitten Carl Philip ja hänen lapsensa, viimeisenä Madeleine ja hänen lapsensa. Virallinen järjestys julkaistaan hovin verkkosivuilla.
| Sija | Nimi | Syntynyt | Suhde kuninkaaseen |
|---|---|---|---|
| 1 | Kruununprinsessa Victoria | 1977 | tytär |
| 2 | Prinsessa Estelle | 2012 | tyttärentytär |
| 3 | Prinssi Oscar | 2016 | tyttärenpoika |
| 4 | Prinssi Carl Philip | 1979 | poika |
| 5 | Prinssi Alexander | 2016 | pojanpoika |
| 6 | Prinssi Gabriel | 2017 | pojanpoika |
| 7 | Prinssi Julian | 2021 | pojanpoika |
| 8 | Prinsessa Ines | 2025 | pojantytär |
| 9 | Prinsessa Madeleine | 1982 | tytär |
| 10 | Prinsessa Leonore | 2014 | tyttärentytär |
| 11 | Prinssi Nicolas | 2015 | tyttärenpoika |
| 12 | Prinsessa Adrienne | 2018 | tyttärentytär |
Järjestys selittää, miksi vuonna 2025 syntynyt prinsessa Ines on tätinsä Madeleinen edellä: Carl Philipin koko sukuhaara käydään läpi ennen kuin siirrytään nuorimpaan sisarukseen.
Miksi Victoria on kruununprinsessa, vaikka Carl Philip oli ensin kruununprinssi?
Siksi, että lakia muutettiin takautuvasti. Kun Carl Philip syntyi toukokuussa 1979, Ruotsissa pojat perivät kruunun ennen tyttäriä, ja vastasyntyneestä tuli kruununprinssi.
Valtiopäivät oli kuitenkin jo päättänyt muuttaa lakia, ja 1. tammikuuta 1980 voimaan tullut sääntö teki vanhimmasta lapsesta perijän sukupuolesta riippumatta. Seitsemän kuukauden ikäinen Carl Philip menetti asemansa ja tuolloin vain kaksivuotias Victoria nousi kruuunprinsessaksi. Ruotsi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka otti käyttöön täysin tasa-arvoisen perimysjärjestyksen – Norja seurasi vuonna 1990 ja Britannia vasta 2013.
Kuningas ei ole koskaan pitänyt muutoksen tavasta. Vuonna 2023 hän sanoi SVT:n haastattelussa, että perustuslakia ei olisi pitänyt muuttaa takautuvasti: ”Poikani syntyi, ja sitten yhtäkkiä he muuttavat lakia niin, että hän menettää kaiken.” Itse tasa-arvoista perimystä hän ei ole arvostellut.
Kuka ei voi periä Ruotsin kruunua?
Laissa on kolme ehtoa. Perijän on kasvettava Ruotsissa ja tunnustettava evankelis-luterilaista uskoa, eikä kuningashuoneen prinssi tai prinsessa saa mennä naimisiin ilman hallituksen lupaa, jota kuningas pyytää. Luvatta solmittu avioliitto vie perintöoikeuden sekä häneltä itseltään että hänen jälkeläisiltään. Puolisot eivät peri kruunua: prinssi Daniel, prinsessa Sofia ja Chris O’Neill eivät ole perimysjärjestyksessä.
Lokakuussa 2019 kuningas päätti, että Carl Philipin ja Madeleinen lapset eivät enää kuulu kuningashuoneeseen eivätkä käytä arvonimeä ”hänen kuninkaallinen korkeutensa”. Päätös ei vaikuttanut perimysjärjestykseen lainkaan: lapset ovat edelleen prinssejä sekä prinsessoja ja edelleen samoilla sijoilla perimysjärjestykseessä kuin ennen. Muutos koski vain sitä, keiden odotetaan edustavan valtiota ja kenelle maksetaan apanaasia.
Mitä tapahtuu, kun Ruotsin kuningas kuolee?
Kruunu siirtyy samalla hetkellä, ilman seremoniaa tai päätöstä. Vuoden 1974 hallitusmuoto ei edellytä uudelta hallitsijalta valaa eikä vakuutusta, ja valtiopäiville asia vain ilmoitetaan.
Käytännön esimerkki tästä saatiin vuonna 1973. Kustaa VI Aadolf kuoli 15. syyskuuta, ja neljä päivää myöhemmin Kaarle Kustaa ilmoitti hallituksen ylimääräisessä istunnossa hallitsijanimensä ja tunnuslauseensa ”För Sverige – i tiden”. Hän piti puheen valtakunnansalissa ja tervehti kansaa linnan parvekkeelta. Kruunajaisia Ruotsissa ei ole järjestetty vuoden 1873 jälkeen, eikä perinteeseen ole odotettavissa muutosta.
Kun Victoria aikanaan nousee valtaistuimelle, hänestä tulee Ruotsin ensimmäinen hallitseva kuningatar yli 300 vuoteen – edellinen oli Ulrika Eleonora vuosina 1719–1720. Prinssi Danielista ei tule kuningasta; hänen tulevaa arvonimeään ei ole julkistettu.
Entä jos hallitsija ei voi hoitaa tehtäväänsä?
Hallitusmuodon mukaan tehtävät hoitaa väliaikaisesti perimysjärjestyksessä seuraava täysi-ikäinen kuningashuoneen jäsen valtionhoitajana. Jos hallitsija kuolee tai luopuu kruunusta perijän ollessa alle 18-vuotias, valtiopäivät valitsee valtionhoitajan siihen asti, kunnes perijä täyttää 18 vuotta – prinsessa Estellen kohdalla se tapahtuu helmikuussa 2030.
Jos kukaan kuningashuoneesta ei ole käytettävissä, tehtävä lankeaa valtiopäivien puhemiehelle. Jos hallitsija on estynyt yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta, valtiopäivät päättää, katsotaanko hänen luopuneen kruunusta.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
- Kaarle XVI Kustaa täytti 80 vuotta huhtikuussa 2026 ja sanoi jatkavansa tehtävässään ”niin kauan kuin voimia riittää”. Kruunusta luopumista hän ei suunnittele. Hän on hallinnut vuodesta 1973 pidempään kuin yksikään Ruotsin kuningas – ja Haraldin kuoleman jälkeen pidempään kuin kukaan muu Euroopan nykyinen hallitsija.
- Prinsessa Estelle täyttää 18 vuotta 23. helmikuuta 2030. Siitä lähtien hän voi toimia valtionhoitajana, jos äiti ja isoisä ovat estyneitä.
- Perimysjärjestykseen tulee muutoksia vain, kun siinä oleville syntyy lapsia – seuraava lisäys näkyy heti hovin virallisessa listassa.
