Avaruusmatkailu on vaatinut vuosien varrella useita ihmishenkiä, ja osa onnettomuuksista on järkyttänyt koko maailmaa. Vladimir Mihailovitš Komarovin on yksi traagisimmista.
Yksi traagisimmista tapauksista sattui vuonna 1967, kun neuvostoliittolainen kosmonautti Vladimir Mihailovitš Komarov sai lisänimen: mies, joka putosi avaruudesta.
Komarov kiersti maapallon 16 kertaa
Avaruuden tutkiminen on aina ollut riskialtista, ja harva tarina on yhtä pysäyttävä kuin Komarovin kohtalo. Hänestä tuli ensimmäinen ihminen, joka kuoli avaruuslennolla.
Komarovin viimeinen matka Sojuz 1 -aluksella päättyi traagisesti 24. huhtikuuta 1967.
Kyseessä oli Neuvostoliiton uuden Sojuz-avaruusaluksen ensimmäinen miehitetty lento. Ongelmat alkoivat heti lennon alussa.
Komarov laukaistiin avaruuteen 23. huhtikuuta, ja hän ehti kiertää maapallon 16 kertaa vuorokauden aikana. Pian kävi kuitenkin ilmi, ettei toinen aluksen kahdesta aurinkopaneelista auennut, mikä heikensi aluksen virransaantia ja esti tehtävän suorittamisen.
Maan lennonjohto päätti keskeyttää lennon ja palauttaa Komarovin takaisin. Paluumatka osoittautui kohtalokkaaksi.
Laskeutumisen aikana päävarjo ei avautunut lainkaan, ja varavarjo sotkeutui siihen. Kapseli syöksyi maahan valtavalla nopeudella.
Komarovin viimeiset sanat: totuus vai legenda?
Komarovin kapselin kerrotaan osuneen maahan noin 600 kilometrin tuntinopeudella.
Tapaukseen liittyy myös hyytävä väite Komarovin viimeisistä sanoista, joita Yhdysvaltain kuunteluasemat Turkissa olisivat tallentaneet.
Vuonna 2011 julkaistu kirja Starman väittää hänen huutaneen epätoivoisena:
– Tämä kirottu laite! Mikään, mihin kosken, ei toimi kunnolla.
Kaikki asiantuntijat eivät kuitenkaan pidä kertomusta luotettavana. Venäjän valtionarkiston mukaan yksi Komarovin viimeisistä viesteistä oli huomattavasti rauhallisempi:
– Voin hyvin, kaikki on kunnossa.
Hetkeä myöhemmin hänen kerrotaan lisänneen:
– Kiitos viestistä. Irtautuminen tapahtui.
Poliittinen paine vaikutti päätökseen
Sojuz 1 -aluksessa oli raportoitu jo ennen laukaisua lukuisia teknisiä ongelmia. Starman-kirjan mukaan niitä oli peräti 203.
Insinöörit olivat varoittaneet riskeistä, mutta heidän huolensa sivuutettiin. Taustalla kerrotaan olleen poliittinen paine saavuttaa näyttäviä avaruussaavutuksia Vladimir Leninin syntymäpäivän kunniaksi.
Myös Komarovin varapilotti, kosmonautti Juri Gagarin, oli ilmaissut huolensa tehtävästä ja ollut sitä mieltä, että lentoa tulisi lykätä.
Komarov ei kuitenkaan suostunut vetäytymään tehtävästä. Hänen kerrotaan pelänneen, että muuten Gagarin joutuisi hänen tilalleen. Gagarin kuoli traagisesti vuotta myöhemmin lento-onnettomuudessa.
Kunnianosoitus kuuhun asti
Komarov haudattiin valtiollisin menoin Moskovaan, ja hänen tuhkansa sijoitettiin Kremlin muurin hautausmaalle.
Hänen muistonsa elää myös Yhdysvaltain avaruusohjelmassa. Apollo 11 -lennolla Neil Armstrong vei mukanaan muistoesineen, jolla kunnioitettiin avaruuslentoihin kuolleita – heidän joukossaan Komarov ja Gagarin.
Myöhemmin Komarovin nimi kaiverrettiin myös muistotauluun, joka jätettiin Kuuhun Apollo 15 -lennon yhteydessä.
Lepää rauahssa.
LUE MYÖS:
- Pariskunta pelasti äidin ja vauvan tulipalosta: koti tuhoutui täysin
- Isoäiti kuoli pelastettuaan lapsenlapsensa auto-onnettomuudelta
- Pojat, 8 ja 9 vuotta, hukkuivat jäiseen lampeen – isoisä yritti elvyttää
