Matti Nykänen nousi kansalliseksi ikoniksi menestyksellään mäkihypyssä, mutta hänen yksityiselämänsä varjot seurasivat häntä vuosikymmenten ajan.
Matti Nykäsen tytär Eveliina Ojala on puhunut poikkeuksellisen avoimesti lapsuudestaan ja suhteestaan isäänsä.
– Ihan rehellisesti: hän oli huono isä. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Vaikka hän yritti, se ei muuttanut todellisuutta, Ojala sanoo.
Lapsuus Nykäsen lähipiirissä ei ollut turvallinen, ja tytär kertoo nähneensä väkivaltaa jo varhain hän kertoo viimevuotisessa Matti Nykänen -dokumentissa.
– Yhdeksänvuotias Eve näki, kun iskä paineli turpaan silloista naisystäväänsä. Me juoksimme tämän naisystävän tyttären kanssa yläkerran vessaan piiloon. Sitten se tuli ryskyttämään sitä ovea ja halusi päästä sisälle.
Tilanne eteni siihen pisteeseen, että naapuri soitti poliisit paikalle. Kun viranomaiset saapuivat, tapahtunutta yritettiin peitellä.
– Me seisoimme kaikki ovella hymyilemässä ja vakuuttelimme, ettei mitään ollut tapahtunut. Yhdellä oli kuitenkin ruhjeita kasvoissa, Eveliina kertoo.
Nykänen puhui itsemurhasta 7-vuotiaalle
Fyysisen väkivallan lisäksi Ojala kertoo kantaneensa vastuuta ja pelkoa, jotka eivät kuulu lapselle. Hän paljastaa saaneensa isältään ahdistavia puheluita jo hyvin nuorena.
– Hän sanoi puhelimessa, että riistää hengen itseltään, kun olin 7–8-vuotias, Eveliina paljastaa.
Nykäsen arvaamaton käytös ei rajoittunut vain kotiin. Mäkikotkan lapsuudesta tunteneet ovat kertoneet, että äkkipikaisuus ja raivonpuuskat olivat läsnä jo kouluiässä.
Hänellä oli äkkipikainen luonne, ja vintti pimeni hyvinkin nopeasti. Ei hän katsonut, kuka siinä oli, luokkakaveri Olli-Pekka Arkko kertoo.
Vaikka Nykäsen alkoholiongelmat ja väkivaltainen käytös ovat olleet julkisuudessa esillä jo pitkään, Ojalan kertomukset tuovat aiheeseen uuden näkökulman.
Dokumentti herätti viime vuonna ilmestyessään runsaasti keskustelua ja jakoi mielipiteitä. Osa koki sen rehellisenä ja tarpeellisena kuvauksena Nykäsen elämästä, kun taas toisten mielestä se keskittyi liikaa legendan synkkiin puoliin urheilu-uran kustannuksella.
Myös dokumentin visuaalinen tyyli on jakanut mielipiteitä, mutta ohjaaja Olli Laine korosti halunneensa kuvata Nykäsen elämää sellaisena kuin se oli; vauhdikkaana, ristiriitaisena ja ääripäitä täynnä.
Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Oletko nähnyt dokumentin?
Lue myös:
