Korkea kolesterolitaso ei usein näy ulospäin, mutta on keinoja, joilla voit arvioida omaa kolesterolitasoasi.
Kohonnut kolesteroli on usean suomalaisen tuntema vaiva. Suomalaiset sairastavat paljon sydän- ja verisuonisairauksia, ja usein nämä ja korkea kolesteroli kulkevat käsi kädessä.
Vaikka kolesteroli on itsessään ihmisen keholle hyödyllinen aine, voivat korkeat kolesteroliarvot aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja. Tässä jutussa kerromme, mitä kolesteroli on, mitä liiallinen kolesteroli tekee keholle, kuinka korkean kolesterolitason tunnistaa ja mitä sinä voit tehdä arvojen parantamiseksi.
Hyvä kohtuudessa, vaarallinen liiallisena
Kolesteroli on ihmiskehossa esiintyvä ja välttämätön aine. Kolesteroli muun muassa säätelee solukalvojen toimintaa ja sitä tarvitaan monien aineiden, kuten D-vitamiinin, sappihapon sekä hormonien tuotantoon.
Kolesterolia on kahdenlaista, ”hyvää” HDL-kolesterolia sekä ”pahaa” LDL-kolesterolia. Kun puhutaan kohonneesta kolesteroleista, kyse on LDL-kolesterolista.
Ihmiskeho tuottaa itse kolesterolia maksassa, mutta kolesterolia voi saada myös ravinnosta. Liiallinen kolesteroli kehossa voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia.
Lääkärikeskus Aavan sivuston mukaan säännöllinen kolesteroliarvojen tulisi aloittaa noin 40-vuotiaana. Jos taas suvussa on taipumusta korkeaan kolesteroliin, kannattaa arvoja alkaa tarkkailla jo aikaisemmin, esimerkiksi jo 20-vuotiaasta lähtien.
Suurimmat riskitekijät sekä oireet
Liiallinen kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin ja voi tukkia tai ahtauttaa verisuonia. Tämä voi taas välillisesti altistaa ja lisätä riskiä sydän- ja verisuonitaudeille ja niiden pahentumiselle. Lisäksi korkea kolesteroli on linkitetty kakkostyypin diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään.
Pitkittyessään korkea kolesteroli voi aiheuttaa ateroskleroosia, eli valtimonkovettumatautia. Taudissa valtimoiden seiniin kertyy plakkia, joka kovettuu niihin kiinni. Ateroskleroosia voi puolestaan altistaa sairastajan muun muassa sepelvaltimontautia, sydäninfarktia, aivohalvausta ja jalka- ja alaraajojen valtimotautia.
Suurimpia korkealle kolesterolille altistavia tekijöitä ovat ruokavalio, elämäntapa ja kokonaisterveys. Näitä ovat muun muassa:
- Liiallinen kovien rasvojen syönti. Kovia rasvoja ja siten kolesterolia on eläinperäisissä ruoissa, kuten lihassa, maitotuotteissa, kananmunissa, voissa ja juustoissa. Myös kasviperäisissä tuotteissa voi olla kovaa rasvaa esimerkiksi kookosrasvan muodossa.
- Aktiivisuuden puute tai vähäisyys. Liikunta auttaa vähentämään huonon kolesterolin määrää kehossa.
- Ylipaino. Ylipaino ja lihavuus saattavat lisätä veren rasvoja triglyseridejä ja toisaalta vähentää ”hyvän” kolesterolin määrää.
- Tupakointi vähentää myös hyvän kolesterolin määrää elimistössä.
- Ikä, sukupuoli ja kokonaisterveys. Tietyt sairaudet, kuten diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta voivat nostaa kolesterolia. Myös perimällä on väliä, sillä usein taipumus korkeaan kolesteroliin kulkee suvussa. 20 ikävuoden jälkeen kolesterolitasot alkavat nousta luonnollisesti, joskin naisilla vähemmän ennen vaihdevuosia kuin miehillä.
Oireita on sen sijaan hankalampi listata. Useimmiten korkea kolesteroli ei aiheuta näkyviä oireita, ja sen huomaaminen saattaa olla vaikeaa. Voit kuitenkin pohtia, käytätkö ruokavaliossasi paljon eläinperäisiä tuotteita tai kovia rasvoja. Mikäli vastaus on kyllä, voi sinulla olla korkea kolesteroli.
Kuitenkin osa korkeasta kolesterolista kärsivät ihmiset voivat huomata oireita. Ainoat päällepäin näkyvät korkean kolesterolin oireet ovat Dokter Online -lääkärisivuston mukaan:
- silmäluomien ympärillä olevat kellertävät kyhmyt (xanthelasmata)
- valkoinen rengas iiriksen ympärillä (arcus lipoides)
- jänteiden muhkuraiset rasvakertymät (ksantoomat), joita esiintyy yleensä akillesjänteessä ja kämmenselän jänteissä. Niitä voi olla myös jalkaterän, polven tai kyynärpään jänteissä.
Lisäksi epäsuorasti korkea kolesteroli voi oireilla muun muassa sydän- ja verenkierto-ongelmina, väsymyksenä, aivohalvauksena tai hengenahdistuksena.
Mitä tehdä?
Korkea kolesteroli tulee ottaa vakavasti, sillä pitkittyneenä se voi aiheuttaa edellä mainittuja hengenvaarallisia terveydellisiä haittoja.
Mikäli sinulla on tai epäilet itselläsi korkeaa kolesterolia, on hyvä hakeutua verikokeisiin. Kolesterolia tulee seurata säännöllisesti viimeistään 40 ikävuoden jälkeen, ja terveydenhuollosta saat siihen oikeat ohjeet.
Voit itse vaikuttaa kolesteroliarvoihisi muun muassa elämäntavoilla, eli liikkumalla, vähentämällä tai lopettamalla tupakoinnin, painonhallinnalla sekä ennen kaikkea ruokavalion muutoksilla.
Suosi enemmän pehmeitä rasvanlähteitä kuten öljyjä ja pähkinöitä ja vaihda ainakin toisinaan lihaperäiset tuotteet kasvipohjaisiin ruokiin.
Hienoa! Nyt tiedät, mitä kolesteroli tekee kehossa, miten liiallinen kolesteroli vaikuttaa terveyteen ja mitä sille on tehtävissä. Jaa juttu myös lähipiirillesi, jotta he saavat myös oppia tärkeät tiedot kolesterolista.
